Kunnan maapolitiikka

På svenskaKunnan maanostosta sekä kunnan omistamien maiden myynnistä ja vuokraamisesta vastaa Kehitys- ja kaavoituskeskukseen kuuluva mittaus- ja kiinteistöyksikkö. Tehtäviimme kuuluvat myös tilapäisen ja pysyvän käyttöoikeuden myöntäminen kunnan omistamilla alueilla esimerkiksi viemäriä varten sekä lohkomislupien myöntäminen.

Kunnan maanhankinnan ja luovutuksen suuntaviivat on määritetty kunnan maapoliittisessa ohjelmassa, jossa linjataan myös ne keinot, joilla kunta voi maapolitiikkaa alueellaan hoitaa.

Maanhankinta

Kunta pyrkii ensisijaisesti hankkimaan omistukseensa maata vapaaehtoisin kaupoin. Maata hankitaan erityisesti yleiskaavan mukaisilta asemakaavoitettavilta alueilta, mutta tarpeen mukaan myös muilta kunnan kannalta merkittäviltä alueilta.

Kunta voi myös tarvittaessa käyttää etuosto-oikeutta maanhankintaan. Etuosto-oikeus tarkoittaa kunnan oikeutta lunastaa kahden osapuolen vastikkeellisessa kaupassa kohteena oleva kiinteistö myyjän ja ostajan sopimasta hinnasta. Etuosto-oikeutta voi käyttää, jos

  • kohteen pinta-ala on yli 5 000 m²
  • kaupan osapuolena ei ole valtio tai sen laitos
  • kyseessä ei ole sukulaisluovutus
  • kyseessä ei ole pakkohuutokauppa
  • kohde sijaitsee yhdyskuntarakentamiseen, virkistys- ja suojelutarkoitukseen osoitetulla alueella.

Kunnan tulee ilmoittaa myyjälle, ostajalle ja kirjaamisviranomaiselle etuosto-oikeuden käyttämisestä kolmen kuukauden kuluessa kaupasta. Kunta voi ilmoittaa etukäteen kiinteistönomistajan kirjallisesta pyynnöstä, ettei tule käyttämään etuosto-oikeuttaan. Muussa tapauksessa etuosto-oikeuden käyttämättä jättämisestä ei ilmoiteta. Ilmoitus etuosto-oikeuden käyttämättä jättämisestä sitoo kuntaa kahden vuoden ajan.

Lunastaminen on yksi maanhankinnan keinoista. Maata voidaan lunastaa yleisen tarpeen sitä vaatiessa. Lunastaminen voi tapahtua erillisellä ympäristöministeriön myöntämällä luvalla tai maankäyttö- ja rakennuslain perusteella tapahtuvalla lunastusoikeudella asemakaava-alueilla. Lunastustoimitukset ja lunastuskorvausten määrittämisen suorittaa Sipoossa Maanmittauslaitos.

Maanomistajat ovat velvollisia luovuttamaan korvauksetta ensimmäisen asemakaavan mukaisia katualueita kunnalle tietyin reunaehdoin. Tätä kutsutaan ilmaisluovutusvelvollisuudeksi, josta on säädetty tarkemmin maankäyttö- ja rakennuslaissa.

Kunta pyrkii ensisijaisesti laatimaan asemakaavoja omalle maalleen. Kaavamuutos alueilla tämä ei kuitenkaan usein ole tarkoituksenmukaista. Maankäyttösopimuksen laatiminen kunnan ja maanomistajan välille on keino kaavoittaa yksityistä maata. Maankäyttösopimus on yksityisoikeudellinen sopimus, jossa kunta ja maanomistaja sopivat asemakaavan toteuttamisen vastuun ja kustannusten jaosta sekä osapuolten oikeuksista ja velvoitteista. Sopimuksen keskeinen tavoite on kohdentaa kaavan toteuttamiskustannukset oikeudenmukaisesti maanomistajan ja kunnan kesken. Sipoon kunta tekee maankäyttösopimuksia ainoastaan kaavamuutosten yhteydessä.

Tontin luovutus

Kunnan maapolitiikan perustehtävä yhdessä kaavoituksen kanssa on tuottaa uusia, soveltuvia rakennuspaikkoja (tontteja) asuntorakentamiseen ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Tonttipolitiikan keinoin kunta voi houkutella uusia asukkaita ja pyrkiä ohjaamaan väestön kasvua. Hyvin hoidetun tontinluovutuksen myötä kunta saa myös perittyä takaisin yhdyskuntarakentamiseen panostamansa kustannukset. Kunta luovuttaa tontteja ensisijaisesti myymällä, mutta joillain alueilla vuokraaminen voi tulla kyseeseen.

Myynnissä olevat tontit

Viimeksi muokattu 05.04.2016