Historia

Ensimmäinen asutus

Sipoon alue alkoi vapautua jäästä 12 000 vuotta sitten, mutta vielä 8 000 vuotta sitten Sipoo oli osittain veden alla. Ensimmäinen asutus, kivikauden ihmiset, tuli Sipooseen 6 000 - 7 000 vuotta sitten. Tuolloin ilmasto oli lämpimämpi ja metsät lehtipuuvaltaisia. Uudenmaan saaristossa kalastaneet virolaiset saivat viikinkiaikana (800 - 1050 jKr.) kilpailijoikseen hämäläiset, jotka alkoivat tehdä kalastus- ja metsästysretkiä rannikolle. Sipoonjoki toimi kulkuväylänä Suomenlahden rannikolle, jossa hämäläiset saattoivat käydä kauppaa idänkulkijain kanssa.

1200- ja 1300-luvulla ruotsalaiset uudisasukkaat purjehtivat Sipoonjokea ylös ja perustivat asuinpaikkansa Sipoonjoen ja sen sivujokien hedelmällisiin laaksoihin. Yksi merkittävä syy ruotsalaisten maahanmuuttoon oli väestöpaine Sveanmaan maakunnassa, josta muuttajat pääosin olivat kotoisin. Toinen syy oli tuottoisa silakanpyynti. Ruotsalaisten asettuessa asumaan Sipooseen täällä oli jo jonkin verran suomenkielistä asutusta, joka oli peräisin todennäköisesti Hämeestä. Hämäläiset harjoittivat kaskiviljelyä ja asettuivat sen vuoksi asumaan metsäisille alueille Sipoon itä-, koillis- ja lounaisosiin. Myös virolaisia muutti Sipooseen.

Vanhin tunnettu asiakirja, jossa nimi Sipoo mainitaan varsinaisessa asiakirjatekstissä, on päivätty 22. syyskuuta 1352.

Sipoo - talonpoikaisyhteisö

Sipoon pitäjä oli keskiajalla (1250 - 1523 jKr.) Ruotsin valtakunnan syrjäinen osa. Se sijaitsi kaukana valtakunnan keskuksesta Tukholmasta ja myös itäisen valtakunnanosan pääpaikasta Turusta. Sipoolaisten oli kuitenkin helppo solmia yhteyksiä meren yli ja matka hansakaupunki Rääveliin (Tallinnaan) ei ollut pitkä. Sipoolaiset saattoivat myös käydä kauppaa Porvoossa.

Turun ja Viipurin välinen Suuri Rantatie (Kuninkaantie) kulki jo keskiajalla Sipoon pitäjän halki. Tie helpotti sipoolaisten kauppamatkoilla liikkumista ja pitäjäläiset puolestaan tapasivat valtakunnan muista osista tulevia matkamiehiä.

1500 - 1800-luvulla Sipoo oli talonpoikaisvaltainen yhteisö. Kartanot olivat melko pieniä, mutta 1600-luvun puolivälissä yli puolet kaikista tiloista oli aateliston omistuksessa. Ison reduktion seurauksena aatelisten suuri määrä talonpoikaistilojen omistajana väheni huomattavasti 1680 - 1690-luvuilla. Talonpoikien tärkeimmät elinkeinot olivat maanviljely, karjanhoito ja kalastus.

Jo 1600-luvulla sipoolaiset kävivät varsin vilkasta kauppaa Helsingin kanssa, vaikka kaupunki oli perustettu vasta vuonna 1550 ja se oli 1700-luvun puoliväliin saakka melko pieni. Sen jälkeen kun Ruotsi oli joutunut luovuttamaan Suomen Venäjälle vuonna 1809, Helsinki julistettiin vuonna 1812 pääkaupungiksi, jolloin Sipoo tuli sijaitsemaan autonomisen suurruhtinaskunnan keskuspaikan läheisyydessä.

Sodat ja nälkävuodet

Ruotsin vallan aikana käytiin monia sotia, jotka koskettivat myös Sipoota monin tavoin: talonpoikien verotaakka kasvoi, heidän talouttansa rasitti lisäksi sotamiehenotto ja suuri määrä tiloja autioitui venäläisten hävityksen ym. seurauksena. Lisäksi pitäjää kohtasivat kato, nälänhätä ja kulkutaudit. Katovuosina 1696 - 1697 neljäsosa sipoolaisista menehtyi nälkään ja kulkutauteihin, lähinnä lavantautiin. Vuosina 1710 - 1711 rutto riehui sipoolaisten keskuudessa. Myös myöhemmin on ollut kato- ja nälkävuosia.

Väestönkehitys

Sipoolaisia arvioidaan olleen 1600-luvun puolivälissä noin 1 700 henkeä, 1800-luvun puolivälissä noin 5 000 henkeä. Vuonna 1960 väkiluku oli 10 442 henkeä. Tämän jälkeen se on lähes kaksinkertaistunut melkein 20 000 henkilöön.

Lähde: Sipoon pitäjän historia vuoteen 1868. Christer Kuvaja ja Arja Rantanen. Jyväskylä 1994.

Alueluovutus

Valtioneuvosto teki 28.6.2007 päätöksen, että 30 neliökilometriä Lounais-Sipoota siirtyy osaksi Helsinkiä 1.1.2009, kartta. Alueluovutuksen takia noin 2 000 sipoolaista tuli helsinkiläisiksi. Sipoossa oli 19 886 asukasta 31.12.2008, mutta vain 17 840 asukasta 1.1.2009 (väkiluku 31.12.2007  oli 19 470 + vuoden 2008 väestönkasvu 416 ./. 2 046 henkilöä).

   

Sipoon kunnanjohtajat

Erik Melén 1966-1989På svenska

Viking Sundström 1989-2002

Markku Luoma 2002-2011

Mikael Grannas 2011-

 

 

Viimeksi muokattu 08.03.2017