Historia

Ensimmäinen asutus

Sipoon alue alkoi vapautua jäästä 12 000 vuotta sitten, mutta vielä 8 000 vuotta sitten Sipoo oli
osittain veden alla. Ensimmäinen asutus, kivikauden ihmiset, tuli Sipooseen 6 000 - 7 000 vuotta
sitten. Tuolloin ilmasto oli lämpimämpi ja metsät lehtipuuvaltaisia. Uudenmaan saaristossa
kalastaneet virolaiset saivat viikinkiaikana (800 - 1050 jKr.) kilpailijoikseen hämäläiset, jotka alkoivat
tehdä kalastus- ja metsästysretkiä rannikolle. Sipoonjoki toimi kulkuväylänä Suomenlahden rannikolle,
jossa hämäläiset saattoivat käydä kauppaa idänkulkijain kanssa.

1200- ja 1300-luvulla ruotsalaiset uudisasukkaat purjehtivat Sipoonjokea ylös ja perustivat asuin-
paikkansa Sipoonjoen ja sen sivujokien hedelmällisiin laaksoihin. Yksi merkittävä syy ruotsalaisten
maahanmuuttoon oli väestöpaine Sveanmaan maakunnassa, josta muuttajat pääosin olivat kotoisin.
Toinen syy oli tuottoisa silakanpyynti. Ruotsalaisten asettuessa asumaan Sipooseen täällä oli jo
jonkin verran suomenkielistä asutusta, joka oli peräisin todennäköisesti Hämeestä. Hämäläiset
harjoittivat kaskiviljelyä ja asettuivat sen vuoksi asumaan metsäisille alueille Sipoon itä-, koillis- ja
lounaisosiin. Myös virolaisia muutti Sipooseen.

Vanhin tunnettu asiakirja, jossa nimi Sipoo mainitaan varsinaisessa asiakirjatekstissä, on päivätty
22. syyskuuta 1352.

Sipoo - talonpoikaisyhteisö

Sipoon pitäjä oli keskiajalla (1250 - 1523 jKr.) Ruotsin valtakunnan syrjäinen osa. Se sijaitsi
kaukana valtakunnan keskuksesta Tukholmasta ja myös itäisen valtakunnanosan pääpaikasta
Turusta. Sipoolaisten oli kuitenkin helppo solmia yhteyksiä meren yli ja matka hansakaupunki
Rääveliin (Tallinnaan) ei ollut pitkä. Sipoolaiset saattoivat myös käydä kauppaa Porvoossa.

Turun ja Viipurin välinen Suuri Rantatie (Kuninkaantie) kulki jo keskiajalla Sipoon pitäjän halki. Tie
helpotti sipoolaisten kauppamatkoilla liikkumista ja pitäjäläiset puolestaan tapasivat valtakunnan
muista osista tulevia matkamiehiä.

1500 - 1800-luvulla Sipoo oli talonpoikaisvaltainen yhteisö. Kartanot olivat melko pieniä, mutta
1600-luvun puolivälissä yli puolet kaikista tiloista oli aateliston omistuksessa. Ison reduktion
seurauksena aatelisten suuri määrä talonpoikaistilojen omistajana väheni huomattavasti
1680 - 1690-luvuilla. Talonpoikien tärkeimmät elinkeinot olivat maanviljely, karjanhoito ja
kalastus.

Jo 1600-luvulla sipoolaiset kävivät varsin vilkasta kauppaa Helsingin kanssa, vaikka kaupunki oli
perustettu vasta vuonna 1550 ja se oli 1700-luvun puoliväliin saakka melko pieni. Sen jälkeen kun
Ruotsi oli joutunut luovuttamaan Suomen Venäjälle vuonna 1809, Helsinki julistettiin vuonna 1812
pääkaupungiksi, jolloin Sipoo tuli sijaitsemaan autonomisen suurruhtinaskunnan keskuspaikan
läheisyydessä.

Sodat ja nälkävuodet

Ruotsin vallan aikana käytiin monia sotia, jotka koskettivat myös Sipoota monin tavoin: talonpoikien
verotaakka kasvoi, heidän talouttansa rasitti lisäksi sotamiehenotto ja suuri määrä tiloja autioitui
venäläisten hävityksen ym. seurauksena. Lisäksi pitäjää kohtasivat kato, nälänhätä ja kulkutaudit.
Katovuosina 1696 - 1697 neljäsosa sipoolaisista menehtyi nälkään ja kulkutauteihin, lähinnä
lavantautiin. Vuosina 1710 - 1711 rutto riehui sipoolaisten keskuudessa. Myös myöhemmin on
ollut kato- ja nälkävuosia.

Väestönkehitys

Sipoolaisia arvioidaan olleen 1600-luvun puolivälissä noin 1 700 henkeä, 1800-luvun puolivälissä
noin 5 000 henkeä. Vuonna 1960 väkiluku oli 10 442 henkeä. Tämän jälkeen se on lähes kaksin-
kertaistunut yli 19 000 henkilöön.

Lähde: Sipoon pitäjän historia vuoteen 1868. Christer Kuvaja ja Arja Rantanen. Jyväskylä 1994.

 

Alueluovutus

Valtioneuvosto teki 28.6.2007 päätöksen, että 30 neliökilometriä Lounais-Sipoota siirtyy
osaksi Helsinkiä 1.1.2009, kartta
. Alueluovutuksen takia noin 2 000 sipoolaista tuli helsinki-
läisiksi. Sipoossa oli 19 886 asukasta 31.12.2008, mutta vain 17 840 asukasta 1.1.2009
(väkiluku 31.12.2007  oli 19 470 + vuoden 2008 väestönkasvu 416 ./. 2 046 henkilöä).

  

Sipoon kunnanjohtajat

Erik Melén 1966-1989På svenska

Viking Sundström 1989-2002

Markku Luoma 2002-2011

Mikael Grannas 2011-

 

 

Viimeksi muokattu 16.08.2016