< Ajankohtaista
26.07.2018

Asukkaille suunnatussa metsäkyselyssä Sipoo ja metsät liitettiin tiiviisti toisiinsa

Asukkaille suunnatulla metsäkyselyllä pyrittiin selvittämään asukkaiden mielipiteitä ja asenteita liittyen kunnan metsien hoitoon tulevaisuudessa. Kysely oli avoinna 1.3.2018 - 22.3.2018. Vastaajia oli yhteensä 238, ja kyselyyn tuli myös runsaasti avovastauksia. Vastauksia hyödynnetään kunnan metsien hoidon ja käytön periaatteiden laatimisessa.

Vastauksista käy ilmi, että eniten kunnan omistamia metsä- ja viheralueita käytetään kävelyyn, luontoretkeilyyn sekä marjastukseen ja sienestykseen. Asukkaiden mielimetsissä korostuvat metsien siisteyden, sekä helppouden ja turvallisen liikkumisen tärkeys. Osa vastaajista kokee metsämaiseman vaihtelevuuden sekä puulajien vaikuttavan metsän mielekkyyteen.

Parhaana kanavana metsänhoitotöistä tiedottamiseen pidetään kunnan nettisivuja. Monet kokevat myös kunnan Facebook-sivun olevan paras tiedotuskanava. Osa vastaajista on puolestaan sillä kannalla, että sanomalehdet ja paikan päällä metsässä olevat tiedotteet ovat paras kanava metsänhoitotöistä viestimiselle. Avovastauksissa tuodaan esiin sitä, että monet seuraavat tiedottamista useista eri kanavista, jonka vuoksi kaikki nähdään tarpeellisina.

Sipoon vetovoimatekijänä luonnonmukaiset metsät

Avovastauksissa oli mahdollisuus kertoa vapaamuotoisesti Sipoon metsiin liittyvistä ajatuksista. Avovastauksissa nousee vahvasti esiin Sipoon ja metsien liittäminen toisiinsa. Kuvataan sitä, miten metsät ovat yksi osa Sipoon viehätystä ja Sipooseen muutetaan usein juuri luonnonläheisyyden, metsän ja meren vuoksi. Sipoon metsiä luonnehditaan kunnan vetovoimatekijäksi.

Lähimetsät koetaan tärkeäksi sekä virkistysnäkökulmasta että kuntoilun kannalta. Lähimetsien etuna pidetään myös sitä, että niihin on mahdollista päästä jalkaisin ilman erillistä kulkuneuvoa. Lähellä olevan luonnon kuvataan vaikuttavan paljon myös asumisviihtyvyyteen. Vastauksissa nousee esiin toive, että taajama-alueilla olisi jatkossakin metsäalueita Sipoon kasvusta huolimatta. Asuinalueista ei toivota liian tiiviitä, jotta lähiluonto säilyy. Toisaalta melko tiiviiden asuinalueiden rakentaminen mahdollistaa kuitenkin metsäalueiden laajemman säilyttämisen asumisen levittäytyessä kokonaisuudessaan pienemmälle pinta-alalle. Vastauksissa kuvataan myös sitä, miten lähimetsiä ei tulisi muuttaa liian puistomaisiksi, vaan metsien metsänomaisuus on säilytettävä. Suuria metsähakkuita ja liiallista siistimistä ei koeta hyväksi.

Metsät nähdään tärkeänä elämänlaatua nostavana tekijänä, ja ne tuovat iloa elämään. Moni on tyytyväinen siihen, että Sipoossa on paljon metsiä ja monenlaisia metsiä, esimerkiksi Sipoonkorpi ja vastaavasti Eriksnäsin vanhat mäntymetsät meren rannalla. Vastauksissa toivotaan myös, että keskusta-alueiden ulkopuolella pyrittäisiin säilyttämään vähintään puistomaisia alueita, käytäviä, joita pitkin pääsisi jalkaisin metsään. Myös eri kylien välille metsäalueille toivotaan maastoon merkittyjä polkuja, joita pitkin voisi lenkkeillä. Kiitosta saavat hienot ulkoilureitit, mutta niiden merkinnät koetaan puutteellisiksi. Muun muassa karttoja eri reiteistä tarvittaisiin ulos reittien läheisyyteen.

Kiitosta saavat myös Söderkullan pitkät ja vaihtelevassa maastossa kulkevat ulkoilupolut, jotka ovat mukavia niin patikointiin kuin juoksuun ja niissä pystyy yhdistämään luonnon ja liikunnan. Vastaavanlaisia polkuja toivotaan myös Nikkilän seudulle. Lisäksi toivotaan, että talsivin huomioitaisiin koiranulkoilutusmahdollisuudet ja jalankulkijoiden reitit hiihtolatujen lisäksi.

Kyselyssä sai merkitä kartalle myös itselleen tärkeitä metsäalueita ja paikkoja metsissä sekä paikkoja, jotka joko vaativat tai eivät vaadi metsänhoitoa. Karttatietoja käytetään avuksi metsien hoidon ja käytön suunnittelussa. Monissa vastauksissa metsä nähdään itseisarvona, jota tulee vaalia. Hyvänä nähdään se, että aina ei tarvitse ulkoilla samalla alueella, koska Sipoossa on mahdollista samoilla päättymättömissä metsissä ja löytää aina uusia reittejä ja maisemia.

Lähimetsien rooli korostui myös kunnan sisäisessä kyselyssä

Asukkaille suunnatun kyselyn lisäksi keväällä 2017 toteutettiin kunnan henkilöstölle suunnattu kysely metsien hoidosta. Tarkoituksena oli selvittää eri toimialojen näkökulmia metsien hoidon tulevaisuuteen liittyen. Metsäsuunnitelman laatimisessa päävastuu on Sipoon kunnan katu- ja viheralueyksiköllä. Periaatteita linjatessa on kuitenkin tärkeää huomioida myös kehitys- ja kaavoituskeskuksen, ympäristösuojeluyksikön, matkailun sekä liikunta- ja kulttuuripalveluiden tarpeet ja tavoitteet.

Kuten asukaskyselyssä, myös henkilöstökyselyssä vastanneet näkivät lähimetsäalueet merkittävänä vetovoimatekijänä, ja erityisen tärkeänä pidettiin lähimetsien roolia virkistyskäytön ja ulkoilun kannalta. Enemmistö oli täysin samaa mieltä siitä, että asukkaiden turvallisuuden, ympäristön siisteyden ja päivittäisen virkistyskäytön takaamiseksi lähimetsiä tulisi hoitaa säännöllisesti. Kyselyn perusteella arvokkaiden luontokohteiden huomioiminen on tärkeää myös kaavoituksessa ja muussa maankäytössä. Sipoon saaristometsiä tulee kehittää puolestaan ulkoilukäytön ja matkailun näkökulmista sekä toisaalta kuitenkin myös saaristometsien suojelu mielessä pitäen.

Suunnitelmallisuus metsien hoidossa luo kestävyyttä

Tavoitteena on nyt laatia pitkän aikavälin metsän hoidon periaatteet. Näiden linjausten pohjalta tehdään vuosittaiset metsänhoidon toimintasuunnitelmat, joiden mukaan metsiä hoidetaan käytännössä. Metsien hoito vaatii yhteneväistä linjaa ja suunnitelmallisuutta, jotta se on kestävää myös tulevaisuutta ajatellen. Tärkeää on taata taajamametsien monimuotoisuus, mikä tapahtuu eri puulajien (havu- ja lehtipuut) sekä eri-ikäisen metsänkasvatuksen myötä. Linnuille halutaan turvata pesimärauha jatkossakin. Metsistä pidetään huolta myös pienhakkuita suosimalla sekä tekemällä oikea-aikaista taimikonhoitoa.

Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille!

Lisätietoja:

Mari Kosonen, kunnanpuutarhuri, puh. 050 554 4536, mari.kosonen@sipoo.fi


Viimeksi muokattu
26.07.2018