NG8 Nikkilän kartanon keskus

Asemakaava ja asemakaavan muutos

Nikkilän kartanon keskus on Sipoon keskeisimpiä lähivuosien kehittämishankkeita. Kaavatyöllä luodaan edellytykset Nikkilän taajamakeskuksen laajentumiselle olemassa olevan radan pohjoispuolelle ja samalla henkilöjunaliikenteen avaamiselle Kerava–Nikkilä‐rataosuudella. Alueelle on suunnitteilla vahvasti Nikkilän tulevaan juna‐asemaan tukeutuva, monimuotoinen asumisen ja palveluiden alue noin 2600 uudelle asukkaalle. Juna-aseman alue suunnitellaan erillisessä asemakaavassa.

Kuva: Tietoa Finland Oy

Tässä ollaan nyt

Hyväksyminen

Valtuusto on päätöksellään 8.6.2023 § 57 hyväksynyt NG8 Nikkilän kartanon keskuksen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen. Hyväksymispäätöstä koskeva pöytäkirja on nähtävänä 20. kesäkuuta 2023 alkaen kunnan yleisessä tietoverkossa.

Kaavan hyväksymispäätöksestä valitettiin Helsingin hallinto-oikeuteen. Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi kaikki valitukset päätöksessään 13.8.2024. Päätöksestä on jatkovalitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Kuulutus (pdf)
Pöytäkirjanote valtuusto 8.6.2023 § 57 (pdf)

Hyväksytty kaava-aineisto:
Asemakaava (pdf)
Selostus (pdf)

Selostuksen liitteet:
Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (pdf)
Liite 2. Asemakaavakartan pienennös (pdf)
Liite 3. Asemakaavan merkinnät ja määräykset (pdf)
Liite 4. Havainnekuva (pdf)
Liite 5. Rakennustapaohje (pdf)
Liite 6. Asemakaavan seurantalomake (pdf)
Liite 7. Luontoselvitys (pdf)
Liite 8. Rakennettavuusselvitys (pdf)
Liite 9. Raideliikenteen tärinäselvitys (pdf)
Liite 10a. Arkeologinen tarkkuusinventointi (pdf)
Liite 10b. Arkeologinen koetutkimus (pdf)
Liite 11. Liiketilaselvitys (pdf)
Liite 12. Nikkilän kartanon kulttuuriympäristöselvitys (pdf)
Liite 13. Natura-tarveharkinta (pdf)
Liite 14a. Kaavaluonnoksesta jätetty palaute: palautteen yhteenvetoraportti (pdf)
Liite 14b. Kaavaluonnoksesta jätetty palaute: mielipiteisiin laaditut vastineet (pdf)
Liite 15. Kaavaluonnoksesta jätetty palaute: lausunnot ja niihin laaditut vastineet (pdf)
Liite 16. Kaavaehdotuksesta jätetty palaute: lausunnot ja niihin laaditut vastineet (pdf)
Liite 17. Kaavaehdotuksesta jätetty palaute: muistutukset ja niihin laaditut vastineet (pdf)

Tiedote valtuuston päätöksestä

8.6.2023

Valtuusto hyväksyi Nikkilän kartanon keskuksen kaavan

Tiedote hyväksymiskäsittelyn alkamisesta

5.5.2023

Kolmen asuinalueen ja yhden risteysalueen kaavat tulevat luottamuselinten käsittelyyn Sipoossa

Videoesittely

Lyhyt video, joka havainnollistaa suunnitelman (kaavaehdotus, syksy 2022).

Aikaisemmat käsittelyvaiheet

Ehdotusvaihe

Asemakaavaehdotus ja päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat MRL:n 65 § ja MRA:n 27 § mukaisesti nähtävillä 29.9.–31.10.2022 asiakaspalvelu Sipooinfo Nikkilässä (Pohjoinen Koulutie 2) sen aukioloaikana ja kunnan verkkosivuilla osoitteessa www.sipoo.fi/ng8.

Mahdolliset muistutukset kaavaehdotuksesta tulee toimittaa kirjallisesti 31.10.2022 mennessä sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@sipoo.fi tai osoitteeseen Sipoon kunta, Kirjaamo, PL 7, 04131 SIPOO, kirjekuoreen tai sähköpostin otsikkoon kaavahankkeen nimi. Kysymyksiä ja epävirallisia mielipiteitä on mahdollista jättää Ota kantaa-sivuston kautta (linkki Ota kantaa -keskusteluun).

Kaavaehdotusta esitellään kuntalaisille kahdessa asukastilaisuudessa 11.10. ja 17.10.2022 klo 14–18 Juhlatalolla (Vanha vesitorninmäki 1). Voit saapua asukastilaisuuteen vapaasti sinulle sopivaan aikaan.

Lisäksi järjestetään kaavakävely maanantaina 24.10.2022 klo 16:45–n. 18, jossa esitellään kaavaehdotusta. Liikumme kaava-alueen ulkoilureittejä pitkin. Kaavakävely edellyttää ennakkoilmoittautumista, koska jos kiinnostuneita on paljon, järjestämme toisenkin kaavakävelyn. Ilmoittaudu tällä lomakkeella viimeistään 20.10.2022. Lähetämme tarkemmat tiedot ilmoittautuneille sähköpostilla.

Videoesittely

Lyhyt video, joka havainnollistaa suunnitelman.

Ehdotusvaiheen kaava-aineisto

Kuulutus 29.9.2022, ehdotus nähtäville (pdf)
Kaavakartta (pdf)
Kaavaselostus (pdf)

Selostuksen liitteet:

Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (pdf)
Liite 2. Asemakaavakartan pienennös (pdf)
Liite 3. Asemakaavan merkinnät ja määräykset (pdf)
Liite 4. Havainnekuva ehdotusvaihe (pdf)
Liite 5. Rakennustapaohje (pdf)
Liite 6. Asemakaavan seurantalomake (pdf)
Liite 7. Luontoselvitys (pdf)
Liite 8. Rakennettavuusselvitys (pdf)
Liite 9. Raideliikenteen tärinäselvitys (pdf)
Liite 10a. Arkeologinen tarkkuusinventointi (pdf)
Liite 10b. Arkeologinen koetutkimus (pdf)
Liite 11. Liiketilaselvitys (pdf)
Liite 12. Nikkilän kartanon kulttuuriympäristöselvitys (pdf)
Liite 13. Natura-tarveharkinta (pdf)
Liite 14a. Kaavaluonnoksesta jätetty palaute: palautteen yhteenvetoraportti (pdf)
Liite 14b. Kaavaluonnoksesta jätetty palaute: mielipiteisiin laaditut vastineet (pdf)
Liite 15. Kaavaluonnoksesta jätetty palaute: lausunnot ja niihin laaditut vastineet (pdf)

Tiedote 3.11.2022 kuntalaisten osallistumisesta kaavan ehdotusvaiheen nähtävilläolon aikana:

Kuntalaiset osallistuivat aktiivisesti Nikkilän kartanon keskuksen asemakaavaprosessiin

Kaavaehdotuksen käsittely

Ensimmäinen versio kaavaehdotuksesta valmistui maankäyttöjaoston käsittelyyn 20.1.2022 ja siitä kerrottiin oheisessa tammikuun tiedotteessa. Tämä kaavaehdotus oli kunnanhallituksen käsittelyssä 11.4.2022. Kunnanhallitus päätti palauttaa asian valmisteluun. Kunnanhallituksen päätöksen perusteella on laadittu uusi kaavaehdotus, joka oli maankäyttöjaoston käsittelyssä 31.8.2022 ja kunnanhallituksen käsittelyssä 12.9.2022. Kunnanhallitus päätti asettaa kaava-aineiston nähtäville, josta kerrotaan syyskuun tiedotteessa. Tämän kaavaehdotuksen aineisto on nähtävillä 29.9.–31.10.2022.

Tiedote 13.9.2022

Nikkilän kartanon keskuksen muutettu kaavaehdotus tulee asukkaiden kommentoitavaksi – kerrostalojen määrää vähennetty lisää

Tiedote 18.1.2022

Nikkilän kartanon keskuksen asemakaava on muutettu aiempaa pientalovaltaisemmaksi puutarhakaupungiksi – Ehdotus myös säästää virkistysmetsää

Valmisteluvaihe

Asemakaavaluonnos on maankäyttö- ja rakennuslain 62 § ja -asetuksen 30 § mukaisesti nähtävillä 15.1.–15.2.2021 asiakaspalvelu Sipooinfo Nikkilässä (Pohjoinen Koulutie 2) kirjaston aukioloaikana ja kunnan verkkosivuilla osoitteessa www.sipoo.fi.

Vuorovaikutus tullaan järjestämään koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen mahdollistamilla tavoilla. Mahdolliset mielipiteet kaavasta tulee toimittaa kirjallisesti 15.2.2021 mennessä osoitteeseen Sipoon kunta, Kirjaamo, PL 7, 04131 SIPOO tai sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@sipoo.fi, kirjekuoreen tai sähköpostin otsikkoon kaavahankkeen nimi. Mielipiteitä on mahdollista jättää sähköisesti myös karttakyselyn kautta ja Ota kantaa-sivuston kautta (linkit alla). Kaava-aineistot esitetään webinaarissa 3.2.2021 klo 17 (yhteinen esittely kaavoille KR3 ja NG8). Webinaariohje ja liittymislinkki on tämän sivun lopussa.

Suosittelemme palautekanavien käyttöä seuraavasti: Yleistä palautetta kannattaa ensisijaisesti jättää karttakyselyn ja Ota kantaa -sivuston kautta, jossa voi myös esittää kysymyksiä. Mikäli et halua, että palautteesi näkyy julkisesti (jos se sisältää esim. henkilötietoja), palautetta voi myös lähettää suoraan kaavoittajalle (kysymykset) ja Sipoon kunnan kirjaamoon (kannanotot).

Valmisteluvaiheen palaute

10.6.2021
Valmisteluvaiheen nähtävilläolon aikana (15.1.–15.2.2021) jätetty palaute on analysoitu ja koottu palauteraportiksi. Raportti sisältää yhteenvedon kaikkien eri palautekanavien kautta tulleista palautteista: karttakyselystä, otakantaa-keskustelusta ja kirjaamoon tulleista palautteista. Palauteraporttiin kuuluu myös liitekarttoja. Kaavoittajan vastine annettuun palautteeseen julkaistaan kaavaehdotuksen yhteydessä myöhemmin, mutta tässä vaiheessa on koottu vastaukset usein esillä olleisiin kysymyksiin. Kysymykset ja vastaukset löydät tämän sivun alalaidasta.

Tiedote valmisteluvaiheesta

16.12.2020

Nikkilän suuntaviivat 2020-luvulle on hahmoteltu – kaavarunko ja kartanon asemakaava tulevat nähtäville

Videoesittely

Lyhyt video, joka havainnollistaa suunnitelman.

Valmisteluvaiheen kaava-aineisto

Kuulutus nähtävilläolosta 15.1.2021 (pdf)
Kaavakartta (pdf)
Kaavaselostus (pdf)

Selostuksen liitteet:

Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (pdf)
Liite 2. Asemakaavakartan pienennös (pdf)
Liite 3. Asemakaavan merkinnät ja määräykset (pdf)
Litie 4. Havainnekuva valmisteluvaihe (pdf)
Liite 5. Rakennustapaohje (ehdotusvaiheessa)
Liite 6. Asemakaavan seurantalomake (ehdotusvaiheessa)
Liite 7. Luontoselvitys (pdf)
Liite 8. Rakennettavuusselvitys (pdf)
Liite 9. Raideliikenteen tärinäselvitys (pdf)
Liite 10. Arkeologinen tarkkuusinventointi (pdf)

Aloitusvaihe

NG 8 asemakaavatyön vireillekuulutus (pdf)
NG 8 osallistumis- ja arviointisuunnitelma (pdf)

Vuorovaikutusmenettelyä ja kaavan lähtökohtia koskeva osallistumis‐ ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 30.4.–1.6.2020 asiakaspalvelu Info Nikkilässä (Pohjoinen Koulutie 2) Infon aukioloaikoina. Osallistumis‐ ja arviointisuunnitelmaan voi tutustua myös kunnan verkkosivuilla osoitteessa www.sipoo.fi/asemakaavat.

Mahdolliset mielipiteet osallistumis‐ ja arviointisuunnitelman sisällöstä tuli toimittaa kirjallisesti 1.6.2020 mennessä osoitteeseen Sipoon kunta, Kirjaamo, PL 7, 04131 SIPOO tai sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@sipoo.fi, kirjekuoreen tai sähköpostin otsikkoon kaavahankkeen nimi.

Kysymyksiä ja vastauksia kaavaluonnoksesta

10.6.2021
K: Miksi Nikkilän väestömäärää kasvatetaan väkisin vain, jotta Kerava–Nikkilä-rataa (KeNi-rata) voidaan avata henkilöliikenteelle?
V: Sipoo on ollut viime aikoina yksi Suomen nopeimmin kasvavista kunnista ja kunnan strategiassa Sipoon kasvuvauhdiksi on asetettu noin 600–800 asukasta vuodessa. Erilaisissa selvityksissä on mainittu 10 000 asukkaan olevan raideliikenteen edellytys Nikkilässä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että se olisi tavoite itsessään, vaan se on likimääräinen raja raideliikenteen kannattavuutta ajatellen. Sipoon kunta on ilmaissut olevansa valmis aloittamaan raideliikenteen jo ennen kuin tämä väestömäärä on saavutettu. Nikkilän väestönkasvu ei johdu siitä, että se olisi asetettu tavoitteeksi KeNi-radan takia, vaan Nikkilän väkiluku kasvaa 10 000 asukkaaseen KeNi-radasta huolimatta. Sama koskee Sipoon toista taajamaa Söderkullaa, jonka väestömäärä kasvaa vaikka tiettyä tavoitetta ei ole asetettukaan Söderkullan väestönkasvulle. Kasvu tuo hyvin suunniteltuna mukanaan paljon hyvää, esimerkiksi myönteisempää väestökehitystä, taloudellista hyvinvointia sekä monipuolistuvia yksityisiä ja kunnallisia palveluita. Lisäksi on tarpeen hahmottaa, että kasvussa on lopulta kyse ihmisten omastakin valinnasta muuttaa Sipooseen.

K: Miksi KeNi-ratahanketta ja Nikkilän kartanon keskuksen asemakaavaa kiirehditään?
V: Radan avaaminen henkilöliikenteelle on pitkäkestoinen prosessi, joka vaatii useita suunnitelmia ja päätöksiä matkan varrella. Aiemmin kunnanvaltuusto on linjannut, että henkilöliikenteen tulisi käynnistyä 2020-luvun puolivälissä. Ratahanketta suunnitellaan ja ohjelmoidaan tarkemmin vuonna 2021 ja MAL-sopimuksessa mainitaan radan avaamisvuodeksi 2028 tai sen jälkeen. Myös Nikkilän kartanon keskuksen asemakaavan toteuttaminen on pitkäkestoinen prosessi, joka on arvioitu kestävän noin 10–15 vuotta. Kaavaa ei ole kiirehditty, vaan asemakaavan suunnittelu nykymuodossaan on alkanut jo vuonna 2008. Laaja-alaisena ja moneen asiaan vaikuttavana asemakaavana koko prosessi tehdään perusteellisesti ja kaava eteneekin vastaavankokoiselle kaavalle varsin tyypillistä vauhtia, huomioiden sen, että moni asia on jo selvitetty ja suunniteltu vuosia sitten. Mainittakoon esimerkiksi, että alustavat pohjatutkimukset on tehty jo vuonna 1992 koko kaava-alueelle. KeNi-radan avaaminen henkilöjunaliikenteelle ja Nikkilän kartanon alueen kehittäminen asetettiin tavoitteeksi jo Sipoon yleiskaavan 2025 laatimisen yhteydessä 2000-luvun alkupuolella ja silloin laadittiin asiaa koskien ensimmäinen laajempi selvitys ”Kerava–Nikkilä-vyöhykkeen joukkoliikenne- ja maankäyttöselvitys” (2005).

K: Mikä on MAL-sopimus ja miksi Sipoo on osa pääkaupunkiseudun maankäytön ja liikenteen kehitystä sekä niiden MAL-sopimusta?

V: Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimukset ovat sopimuksia, jotka valtio solmii suurimpien kaupunkiseutujen kanssa. Helsingin seudun MAL-sopimus kuvaa valtion ja Helsingin seudun 14 kunnan yhteistä tahtotilaa maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiseksi. Sipoon valtuusto hyväksyi MAL-sopimuksen vuosille 2020–2031 kokouksessaan 5.10.2020. Sopimuksen lähtökohtana on vuonna 2019 valmistunut Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen -suunnitelma (MAL 2019 -suunnitelma), joka on valmisteltu yhteistyössä seudun kuntien, HSL:n sekä valtion ympäristö- ja liikennehallinnon toimijoiden kesken. MAL 2019 on strateginen suunnitelma, jossa kuvataan, miten seutua kokonaisuutena pitäisi kehittää vuosina 2019–2050. Sipoo on sopijapuoli valtion kanssa, koska Sipoo on osa Helsingin seutua. Sopimuksella tuetaan kuntien, kuten Sipoon, ja valtion välistä yhteistyötä maankäytön, asumisen ja liikenteen toimivuudessa ja yhteensovittamisessa. Sopimuksessa on määritelty yhteisiä tavoitteita asuntotuotannon sekä liikenteen kehittämiseksi, koska maankäyttö ja liikenne muodostavat kokonaisuuden. Sopimuksissa on määritelty myös liikenneverkon keskeisiä kehittämishankkeita.

Sipoo on Helsinkiin rajautuen keskeinen osa pääkaupunkiseutua ja seudullisen yhteistyön kautta kunta on aktiivisesti kehittämässä Helsingin seutua. MAL-yhteistyö on yksi merkittävimmistä meneillään olevista seutuyhteistyön muodoista. Sipoo hyötyy MAL-yhteistyöhön osallistumisesta usealla tavalla: MAL-yhteistyöhön osallistumalla kunnan saa paremmin ääntään kuuluviin ja ns. kokoaan isompaa roolia seudun kehittämisessä, mutta myös suoraa taloudellista hyötyä mm. sopimukseen sidottujen valtion asumisen ja liikenne- ja infrahankkeiden kehittämistukien myötä. Vuosittain valtio jakaa MAL-sopimuskunnille kymmeniä miljoonia euroja erilaisia kuntatekniikan ja liikennehakkeiden toteuttamisen sekä asuntorakentamisen tukia, joita ilman Sipoo jäisi, jos se ei olisi mukana MAL-yhteistyössä.

K: Eikö sähköbusseilla hoidettaisi Nikkilän julkinen liikenne paljon joustavammin kuin junalla?

V: KeNi-radan avaamisella henkilöliikenteelle varaudutaan ei vain Nikkilän kasvuun vaan myös koko seudun liikennejärjestelmään ja seudullisiin muutoksiin. Vaikka Nikkilään ei muuttaisi yksikään uusi asukas kasvaa pääkaupunkiseudun ja sen lähialueen väestö sadoilla tuhansilla asukkailla lähivuosikymmeninä. Tämä vaikuttaa välillisesti myös nikkiläläisiin, kun Lahdenväylän liikennekäytävällä on entistä enemmän käyttäjiä ja entistä useampi bussimatka muuttuu vaihdolliseksi bussiliikenteen välityskyvyn ylittyessä runkoväylillä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että bussi- ja autoliikenne seisoo liikenneruuhkissa tai että bussien reitit ohjataan joka tapauksessa raideliikenteen vaihtoasemille. KeNi-rata tuo tähän seudulliseen tilanteeseen uuden liikenteelliseen vaihtoehdon, jossa kulkuvälineen energialähde (esimerkiksi sähköbussit) sinänsä muodostaa vain pienen osan. KeNi-rata ei tietenkään voi palvella kaikki asukkaita tarpeesta ja asunnon sijainnista riippuen, kuten ei myöskään mikään muu yksittäinen liikenneratkaisu, mutta se tuo kuitenkin riittävän monelle kätevän uuden vaihtoehdon liikkumiseen. KeNi-rata myös mahdollistaa sujuvan seudullisen kokonaisuuden liikenteen pääradan muille keskeisille asemanseuduille: esimerkiksi Järvenpäähän pohjoiseen, Vantaan Tikkurilaan, poikittaisten tulevien ratayhteyksien asemille pääradan läheisyyteen, Pasilaan, jne.

Koska Keravan ja Nikkilän välillä rata on jo olemassa, ovat vaadittavat investoinnit suhteellisen pienet, kun vertaa raidehankkeisiin pääkaupunkiseudulla, kokonaisuudessaan paljon alle yhden metroaseman hinta. Raideliikenteen maantieteellinen joustamattomuus on myös raideliikenteen vahvuus: on havaittu, että raideliikenteen ympärille uskalletaan investoida varmemmin asumiseen, työpaikkoihin ja palveluihin, koska raiteiden pysyvämpi luonne tuo varmuutta tulevaisuuden liikennöintiin toisin kuin bussiliikenteessä, jossa bussilinjat voidaan reitittää uudelleen jo seuraavalla aikataulukaudella.

K: Miksi asemakaavaa ei laadita tarkoituksenmukaisemmin osissa? / Miksi asemanseutu laaditaan erillisenä asemakaavana, se tulisi liittää NG8-asemakaavaan?
V: Nikkilän kartanon keskuksen asemakaava olisi mahdollista kaavoittaa osissa. Tähän liittyy kaksi näkökulmaa, jotka ovat vaikuttaneet siihen, että asemakaavan luonnos on lopuksi päädytty julkaisemaan yhtenäisenä kaava-alueena: Useassa osassa kaavoitettaessa on joka tapauksessa oltava jonkinlaiset suunnitelmat kokonaisuudesta, jotta osista voidaan myöhemmin muodostaa eheä ja toimiva kokonaisuus ja voidaan muun muassa arvioida suunnitelman vaikutuksia kokonaisuudessaan. Koska tällaiset suunnitelmat ovat tarpeen laatia ja ne ovat olemassa, on hyvä tuoda ne myös asukkaiden tietoon ja arvioitavaksi kerralla eikä pienissä osissa. Rakentaminen tulee joka tapauksessa etenemään osa-alue kerralla ikään kuin alue olisi kaavoitettu osissa.

Syy siihen miksi asemanseutu laaditaan erillisenä asemakaavana, johtuu siitä, että ei ole vielä laadittu kovin tarkkoja suunnitelmia asemanseudusta ja aluesuunnittelu odottaa, että ratasuunnittelu etenee, jotta ratasuunnittelusta saadaan lisää lähtötietoja asemanseudun suunnitteluun. Vaikka edellisessä kappaleessa todettiin, että olisi hyvä olla kokonaissuunnitelma, tässä tapauksessa tiedämme jo, että Ollbäckenin purolaakso jätetään rakentamattomaksi ja siksi Nikkilän kartanon ja asemanseudun kaava-alueiden rajalla on suunnitelmallisesti varsin vähän yhteensovittavaa.

K: Nikkilän kartanon suunnitelmat ovat sinänsä ihan hienot, mutta sijainti on väärä. Eikö vastaavanlaista voisi kaavoittaa Öljytien varrelle?
V: Sipoossa ei sinällään ole pulaa rakennusmaasta, mutta kuten muuallakin Suomessa, oikealla sijainnilla olevaa rakennusmaata on paljon vähemmän. Vastaavanlaisella etäisyydellä Nikkilän keskeisistä palveluista, kuin Nikkilän kartanon keskuksen asemakaava-alue, sijaitsee muutamia keskustamaiselle rakentamiselle sopivia alueita ja nämä onkin osoitettu rakennettavaksi Nikkilän kaavarungossa. Nikkilän kartanon keskuksen alue ei siis ole ainoa Nikkilän kasvamisen suunta, vaan yksi niistä, joskin laajin. Syy alueen kaavoittamiseksi asuinalueeksi onkin keskeinen sijainti, jota on jo huomattu vuosikymmeniä sitten laadituissa Nikkilää koskevissa suunnitelmissa. Tämä on myös huomioitu ylempiasteisissa kaavoissa – maakuntakaavassa ja Sipoon yleiskaavassa – jotka osaltaan ohjaavat asemakaavan laadintaa. Syy miksi tämä alue ei ole tähän päivään asti rakennettu on, että on haluttu kehittää Nikkilää alue kerralla: Sekoittuneen asuinrakentamisen alueista 2000-luvulla kehitettiin Itäisestä Jokipuistosta asuinalue, 2010-luvulla suunniteltiin ja rakennettiin Jokilaakson alue, ja 2020-luvulla on Nikkilän kartanon keskuksen vuoro. Samalla omakotirakentaminen ja -suunnittelu on jatkunut Nikkilän kartanon alueella 1980-luvusta alkaen tähän päivään asti yhtäjaksoisesti. Mainittu Öljytien alue sijaitsee kauempana keskeisitä palveluista. Alueen kehittämisen ongelmana on myös maantien melu, joka tekee alueesta huonosti sopiva asuinrakentamiselle. Samoin uuden tehokkaan asuinalueen toteuttaminen tuohon suuntaan Öljytielle, kauas keskustasta ja joukkoliikenteestä, olisi yhdyskuntarakenteen hajauttamista.

K: Miksi tuhotaan Nikkilän suosituin virkistysalue rakentamisen takia?
V: Kysymykseen on sijainnin osalta vastattu edellisessä kysymyksessä, mutta tarkennetaan vielä taustat: Suosittua virkistysaluetta ei tuhota rakentamisen takia vaan virkistysalueen pellolle jää viheralueita reitteineen sekä ympärille jää runsaasti virkistysalueen metsiä. Sipoon strategiassa nousee Nikkilän suunnittelussa vahvasti esille vehreys ja viihtyisyys, kasvu, monipuoliset asumismahdollisuudet, KeNi-radan avaaminen henkilöliikenteelle ja sujuvat palvelut. Sipoon valttina on muun muassa kehittyvät maaseutua ympäröivät keskukset ja laajat viheralueet keskusten tuntumassa. Nikkilän kartanon keskuksen suunnittelussa yhdistyvät kaikki nämä teemat. Kaikkia strategiassa mainittuja asioita ei kuitenkaan voida toteuttaa fyysisesti samassa tilassa, kuten asuinrakentamista ja virkistysaluetta, mutta ne voivat olla limittäin ja lähekkäin. Siksi on suunniteltu raideliikenteeseen tukeutuva asuinalue, joka nojautuu Nikkilän nykyisiin palveluihin, ja jota ympäröi elävä maaseutu ja erinomaiset virkistysalueet. Lisäksi muille ympäröiville virkistyksen ydinalueille johdetaan uuden asuinalueen halki ja ohi sujuvat ja viihtyisät ulkoilun yhdysreitit.

Suunnittelu on lähtenyt siitä, että asuinalue suunnitellaan keskitetysti ja täsmällisesti sopiviin paikkoihin, jotta nykyisestä virkistysalueesta jää mahdollisimman paljon jäljelle. Suurin osa rakentamisesta on suunniteltu pelloille ja tästä syystä enemmän muuttuu avoin peltomaisema. On liki mahdotonta suunnitella sillä tavalla, että rakentamista ei huomattaisi ollenkaan avoimessa maisemassa. Nikkilän kartanon suunnitelmista huolimatta Nikkilä tulee olemaan tulevaisuudessakin avoimen maaseutumaiseman ympäröimä taajama.

Strategian mukaisesti on suunniteltu ja tullaan suunnittelemaan vielä tarkemmin asuinalueen rakentaminen ja sen yhdistäminen laadukkaisiin ulkoilualueisiin. Uusi Nikkilän kartanon keskuksen asuinalue tuo myös tulevaisuuden nikkiläläisille mahdollisuuden asua hyvien virkistysalueiden välittömässä läheisyydessä samalla kuin virkistysmahdollisuudet säilyvät edelleen myös nykyisillä asukkailla laajoina kokonaisuuksina. Osana Nikkilän ja Söderkullan voimakasta kasvua on luonnollista, että uudet asukkaat muuttavat välillä myös alueille, jotka ovat olleet osa vanhojen asukkaiden virkistysmaastoa. Näin on tapahtunut useimmiten kun taajamiin on tehty uusia asuinalueita viime vuosikymmeninä. Uudet asukkaat tuovat kuntaan elinvoimaa ja mahdollisuuksia parantaa myös virkistysmahdollisuuksia ja reitistöä jatkossakin. Asuinalueen rakentaminen ei myöskään tarkoita virkistysmahdollisuuksien täydellistä hävittämistä alueelta. Teollisuusalueesta poiketen myös asuinalue itsessään tarjoaa hyvät ulkoilumahdollisuudet, kuten koiran kanssa iltalenkki pientaloalueen hiljeneviä ja vehreitä katuja pitkin.

K: Miksi Nikkilän kartanon virkistysreitit siirretään Degerbergetille Nikkilän itäosaan?
V: Tämä on julkisuudessa liikkunut väärinymmärrys. Nikkilän kartanon korvaavat ja uudet virkistysreitit etsitään Nikkilän kartanon välittömästä läheisyydestä. Degerberget voisi mahdollisesti palvella tulevaisuudessa Nikkilän itäosien virkistystarpeita, mutta sen suunnittelu ei liity ajallisesti tai muutenkaan Nikkilän kartanon suunnitelmiin. Degerberget on yksityistä maata ja kunnan liikuntareitit toteutetaan lähtökohtaisesti kunnan maalle. Kaavarunkotason tarkasteluissa tutkitaan kuitenkin ratkaisuja kokonaisuutena, jossa koko taajaman toimintaa tarkastellaan nyt ja tulevaisuudessa toimivaa kokonaisuutta tavoitellen, maanomistusta huomioimatta.

K: Mitä tapahtuu suosituille ulkoilureiteille?
V: Kaavan tavoitteeksi on asetettu, että alueen ulkoilureittien yhteenlaskettu pituus ei vähene, vaikka osittain ulkoilureitit tulevat menemään lähempänä rakennettua aluetta kuin nykyään ja osa niistä siirtyy. Jatkosuunnittelussa tullaan kiinnittämään huomiota muun muassa siihen, että säilyy sujuvia yhteyksiä nykyisiltä asuinalueilta ulkoilualueille esim. hiihtäen ja ulkoilureitistön laajennusta pyritään tekemään vielä tähän asti suunniteltua enemmän. Kaavaluonnoksesta saadussa palautteessa on nostettu esille niin sanotun kahden kilometrin lenkin tärkeyden ja nyt tutkitaan lyötysikö alueelta tälle lenkille uusi reitti, jonka maastolliset olosuhteet vastaavat nykyisen lenkin maastoa.

K: Miksi Nikkilän kartanon keskuksen kaava-aluetta ei kaavoiteta pelkästään pientaloasumiseen?
V: Nikkilän luonne maalaiskunnan keskuksena, sekä arvioidun kysynnän ja tarpeen mukaan, Nikkilän kartanon keskuksen rakennustyyppijakauma on pientalovoittoinen: noin 60 % kaavaluonnoksen rakennusoikeudesta on pientaloissa ja 40 % kerrostaloissa. Nikkilän luonteeseen sopien alueelle on myös suunniteltu mahdollisimman matalia kerrostaloja, noin neljä kerrosta korkeita. Tavoitteena on ollut tarjota kaava-alueella monipuolisesti asumismahdollisuuksia matalista kerrostaloista omakotitaloihin. Koska alue sijaitsee lähellä keskustaa ja rautatieasemaa on luontevaa suunnitella alueesta keskustamaisempi ja sillä tavalla, että mahdollisimman moni pääsee asumaan lyhyen matkan päästä palveluista. Nikkilässä, ja Sipoossa laajemmin, huolehditaan myös väljempien tonttien kaavoittamisesta sekä taajamissa että kylissä, mutta juuri tällä keskeisellä alueella tällaisten väljien tonttien kaavoittaminen ei olisi toiminnallisesti tai kuntataloudellisesti järkevää, vaan tällaiset tontit kannattaa kaavoittaa taajamien reunoille ja kyliin. Tähän ohjaa myös voimassa olevat ylempiasteiset kaavat – maakuntakaava ja Sipoon yleiskaava – joissa on osoitettu keskustamaiset alueet, tiivistettävät alueet ja taajamien reuna-alueet. Tärkeintä on, että kunnasta ja taajamista löytyy kokonaisuutena erilaisia tontteja ihmisten eri mieltymysten ja tarpeiden mukaan.

K: Miten rakentamisen laadusta huolehditaan, ettei lopputulos muistuta ”Itä-Keravaa”?
V: Nikkilän kartanon keskuksen suunnittelussa on lähdetty siitä, että suunnitellaan omaleimainen ja viihtyisä asuinalue Sipoon strategian tavoitteiden mukaisesti. Tätä ohjataan sekä suunnittelullisilla ratkaisuilla (asemakaava) että ohjeilla (rakennustapaohje). On haluttu välttää tyypillisen lähiön tunnelmaa suunnittelemalla asemakaava sillä tavalla, että alueen rakenteessa käytetään sellaisia suunnittelullisia ratkaisuja, jotka tiedetään viihtyisiksi (ammattikielellä rakennustypologia) kuten tyypillisiä 1920-luvun puutarhakaupunkien korttelirakennetta ja 1800-luvun suomalaisten puutalokaupunkien tunnelmaa, joita luonnehtii pienimittakaavainen ympäristö ja vehreitä pihoja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tällaiset ratkaisut voidaan suoraan kopioida, vaan suunnitteluratkaisut on myös sovellettava nykyaikaan, kun muun muassa pysäköintiratkaisut on huomioitava ihan eri tavalla kuin 100 vuotta sitten. Rakennustapaohjeilla taas ohjataan muun muassa rakennusten ulkonäköön liittyviä asioita ja näissä ohjeissa on tarkoitus ohjata rakentaminen viihtyisään ja tunnelmalliseen suuntaan esimerkiksi määräämällä harjakattoja ja alueelle sopivia materiaaleja ja värejä. Lisäksi alueen laadukasta toteuttamista tullaan osaltaan huolehtimaan tonttien luovutuksen yhteydessä mm. edellyttämällä toteuttajilta tiettyjen kaavan laatutavoitteiden toteuttamista ehtona tontin myymiselle.

Yhteystiedot

kaavoitusarkkitehti Dennis Söderholm
puh. 040 141 7043

sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@sipoo.fi