Nikkilän kehityskuva

Nikkilän kehityskuva

Nikkilän kehityskuva on kunnan yhteinen strategia Nikkilän kehittämiseksi, jonka Sipoon kunnan kehitys- ja kaavoituskeskus on koostanut Nikkilän tulevien suunnitelmien pohjaksi. Työn perustaksi on haastateltu kunnan eri hallintoalojen viranomaisia sekä yhdistelty strategiaan jo olemassa olevaa suunnittelumateriaalia. Sipoon kunnan maankäyttöjaosto hyväksyi Nikkilän kehityskuvan Nikkilän kehittämisen periaatteeksi 11.5.2016. Kehityskuvan tavoitevuosi on 2030, ja siinä esitellään kehityspolku Nikkilän kasvun sekä Nikkilän henkilöjunayhteyden mahdollistamiseksi.

Nikkilän kehityspolku vuoteen 2030

Kehityskuva on kunnan yhteinen strategia

Nikkilän kehityskuva on kunnan yhteinen strategia Nikkilän kehittämiseksi. Kehityskuva linjaa kunnan viranomaisten ja poliitikkojen näkemyksen siitä, millainen Nikkilä on vuonna 2030. Myös asukkaat ovat vaikuttaneet kehityskuvan sisältöön. Kehityskuva ohjaa kaavoitusta, mutta myös muuta suunnittelua. Kehityskuva kokoaa myös kulttuuritoimen, tilankäyttöjen, liikenteen ja muun kehittämisen tavoitteita. Se on yleispiirteinen strateginen kuvaus tavoiteltavasta maankäytöstä: siihen vaikuttavista tekijöistä ja sen aiheuttamista muutoksista. Kehityskuva on kunnan strategia, mutta sillä ei ole samanlaisia oikeudellisia vaikutuksia kuin kaavoilla.

Nikkilään junalla vuonna 2030

Nikkilän kehittämisen suurin yksittäinen taustatekijä on raideliikenneyhteyden uudelleen avaaminen henkilöliikenteelle. Mikäli Nikkilän asuntotuotanto saadaan pian käyntiin, keskustan tiivistäminen etenee ja Nikkilä houkuttelee uusia asukkaita, on mahdollista, että vuonna 2030 Nikkilästä kuljetaan Talman kautta Keravalle, Vantaalle, Helsinkiin sekä muualle pääradan varteen junalla. Junan tulo vaatii pitkäjänteistä kehittämistä, selkeätä maankäytön visiota ja Nikkilän määrätietoista kehittämistä houkuttelevaksi asuin- ja elinkeinopaikaksi.

Käveltävä pikkukaupunki keskellä maaseutua

Kunnan visio on, että vuonna 2030 Nikkilä on pikkukaupunki keskellä maaseutua. Nikkilä on käveltävä, ihmisen kokoinen kaupunki: sen kulmasta kulmaan pääsee jalan, ja ulkoilureitit poikkeavat viihtyisiä virkistysalueita, kauppoja, mansardikattoisia puutaloja ja 5000 vuotta vanhaa viljelymaisemaa. Kaupungin mittakaava on herttainen ja sen kylähistoria tuntuu yhä kaupungissa kulkiessa. Iso Kylätie nivoo keskustan yhteen kävelyraitilla, jota reunustavien erikoisliikkeiden näyteikkunat ovat kurkotelleet katutilaan jo 1900-luvun vaihteesta lähtien.

Kaupungin rajalta alkaa perinteinen, elävä maaseutu. Nikkilään tullaan sukuloimaan, ostoksille kylistä sekä viettämään vapaa-aikaa. Nikkilä on Sipoon luontomatkailun keskus, jossa risteävät tiet Keravalle, Söderkullaan, Sipoonkorpeen ja josta pääsee sivakoimaan Susihiihtoa. Nikkilän kulttuurielämä on Sipoon kärkeä: kaupunkia asuttaa runsas joukko taiteilijoita, ja kansalaisopiston palveluita käyttävät 60 % Nikkilän asukkaista. Kulttuurielämän keskus on Nikkilän mielisairaalan alue, jolla toimii Artborg näyttelyineen, taiteilijoiden työhuoneineen ja musiikkiopistoineen, ja jonka vanhoissa paviljongeissa on nykyaikaisia asuntoja. Alueella voi ihastella vanhaa puistoarkkitehtuuria, käydä musiikkiopistolla, taidenäyttelyssä tai vuokrata ateljeetilaa.

Nikkilän kehityskuvan päätavoitteet

1. Väestöpohjan lisääminen etenkin keskustan alueella
2. Henkilöjunaliikenteen käynnistäminen – toimiva joukkoliikenne myös ennen sitä
3. Käveltävän kaupungin kehittäminen: pienimittakaavaisuus, esteettisesti ja toiminnallisesti vetovoimainen kävely-ympäristö
4. Pyöräilyn verkostojen kehittäminen
5. Nikkilän imagon parantaminen ja identiteetin korostaminen
6. Nikkilän yhdyskuntarakenteen eheyttäminen
7. Keskustan elävyyden kehittäminen elinkeinoelämää tukien

Tavoitteet konkretisoituvat hanke hankkeelta, niin kaavoituksessa kuin muillakin kunnan toimialoilla.

Nikkilän kehityskuva keskittyy pääasiallisesti Nikkilän keskustan kehittämiseen. Keskustan kehittäminen on ensisijaisen tärkeää koko Nikkilän kannalta, mutta myös muulle Sipoolle. Viihtyisä keskusta parantaa nikkiläläisten elämänlaatua, vetää puoleensa uusia asukkaita ja toimii puitteena monipuolistuville palveluille.

Kylästä pikkukaupungiksi

Nikkilän väestömäärän odotetaan kasvavan 10 000 asukkaaseen jopa vuoteen 2025 mennessä. Kasvava väestömäärä tuo hyvin suunniteltuna mukanaan paljon hyvää.

Tiiviys mahdollistaa kohtaamisia. Yhdessä huolellisesti, viihtyisäksi suunnitellun ympäristön kanssa syntyy hyvää kaupunkikuvaa ja -rakennetta. Tiiviys ei ole itseisarvo, mutta sitä tarvitaan tavoitteiden, kuten hyvien julkisten ja kaupallisten palveluiden saavuttamiseksi.

Tiiviys luo myös synergiaetuja. Yrittäjät yhden katon alla, koululaiset ja vanhukset samoissa tiloissa, kauppaa ja palveluita vierekkäin mahdollistavat innovoinnin ja verkostot. Tulevaisuuden Nikkilässä kylämäisyys toistuu elinpiirien ja toimintojen sekoittumisella eläväisessä keskustassa.

Väestöpohja tarkoittaa kysynnän lisääntymistä. Kaupalliset palvelut ovat paremmat, kun ostovoimaa on enemmän ja kauppa kannattaa. Sama pätee julkiseen liikenteeseen. Bussit kulkevat tiheämmin, kun bussillakulkijoita on, ja junaliikennekin kannattaa, kun lähellä juna-asemaa asuu tarpeeksi mahdollisia junalla matkustavia.

Huolellisesti suunniteltu, vanhaa säilyttävä kaupunkikuva luo imagoa ja identiteettiä, ja imago taas on kasvua mahdollistavaa vetovoimaa. Toimintojen ja rakennustyylien kerroksellisuus ja monipuolisuus ovat tärkeitä täydennysrakentamisessa ja uusien kaupunkimaisten alueiden suunnittelussa. Näin syntyy elävää ja mielenkiintoista ympäristöä. Nikkilän vanhaa ilmettä haluaan säilyttää läpi Nikkilän kasvun.

Nikkilän keskusta muuttuu elävämmäksi. Suurimpia muutoksia Nikkilän maankäytössä ovat keskustan uudet rakennushankkeet, Jokilaakson rakentaminen, uusi Kartanon alue sekä näiden hankkeiden toteutumisen myötä junaliikenteen käynnistyminen. Nikkilä kasvaa ensin Jokilaaksossa ja keskellä kylää.

Nikkilän strategia

Tulevaisuuden Nikkilä on mielenkiintoinen ja ominaispiirteistään ponnistava kirkonkylä, jossa on hyvä asua ja viettää vapaa-aikaa. Nikkilä on elävä paikalliskeskus – ei nukkumalähiö. Yrittäjyyttä Nikkilässä tuetaan. Yrittäjyys tuo elävyyttä kaupunkiin sekä ohjaa kulutuskäyttäytymistä. Lisäksi Nikkilä on ihmisen kokoinen pikkukaupunki, jossa arki on sujuvaa ja kaikki tarvittava lähellä. Kyläämme kehitetään kestävän kehityksen kriteerien mukaisesti tiiviiksi ja monipuoliseksi kaupungiksi, kevyt ja julkinen liikenne erityisesti huomioiden. Seuraavat strategiset linjaukset tähtäävät tällaiseen Nikkilään.

1. Keskustassa panostetaan asuin- ja liikerakentamiseen. Nikkilän keskustan toiminnot painottuvat asumiseen, kauppaan ja liiketiloihin. Nikkilän keskustassa tehostetaan asuin- ja liikerakentamista. Keskustaa kehitetään kerrostalopainoitteisena.
2. Kaavoitus ensisijaisesti kunnan maalle. Asuin- ja liikerakentamista kaavoitetaan ensisijaisesti kunnan omistamalle maalle. Myös maankäyttösopimuksia voidaan tehdä, etenkin täydennysrakentamisessa.
3. Julkisten toimintojen palvelukorttelien tehostaminen. Y-korttelien maankäyttöä järkeistetään: keskeisillä maa-alueilla kunnan toiminnot järjestetään tehokkaasti. Julkisten toimintojen poistuessa suositaan asuin- ja liikerakentamista.
4. Tilapäiskäytöt tukevat vaiheistusta. Vaiheistettua toteutusta tuetaan antamalla alikäytettyjä tai käytöstä poistuneita tiloja tilapäisiin käyttöihin
5. Viheralueiden uudelleenjäsentely keskustassa. Monimuotoiset lähivirkistysalueet ovat kehittyvän Nikkilän vetovoimatekijä. Keskustan viheralueita kehitetään ja jäsennellään uudelleen laadukkaiksi, kaikille avoimiksi puistoiksi ja maankäyttöä tehostetaan. Reitit laajoille, taajaman laidoilla oleville ulkoilualueille turvataan. Julkisten palveluiden piha-alueet ja puistot muodostavat järkeviä kokonaisuuksia. Jokivarresta tulee Nikkilän keskuspuisto.
6. Rakennettu kulttuuriympäristö. Vanhaa kulttuuriperintöä vaalitaan. Vanhat miljööt ovat asukkaille rakkaita ja Nikkilän identiteetin kulmakiviä. Uusissa suunnitelmissa yhtenä lähtökohtana on aina alueen rakennusperintö ja ominaispiirteet, joita voidaan ilmentää myös nykyarkkitehtuurin keinoin.

Maankäyttöjaostossa 20.4.2016 esitelty aineisto (pdf)