Sipoonjokea meloessa kiire unohtuu

Omalla tai vuokrakajakilla liikkeelle, vaikka veneelläkin pääsee

Sipoonjoki on parhaiten koettavissa kajakilla tai kanootilla, joskin pienveneelläkin pääsee kulkemaan pitkälle ylävirtaankin joko soutaen tai moottorin avustamana. Kajakilla navigointi Nikkilän pohjoispuolellekin onnistuu, missä joki hiljalleen kapenee, muuttuen ennen Paippisia jo paikoin lähinnä puroksi.

Omalla kajakilla pääsee vesille muun muassa Joensuun Tilan laiturilta, jonka viereiselle pysäköintialueelle auton voi jättää parkkiin pientä maksua vastaan. Pysäköintialue on valvottu ja pysäköinti maksaa euron tunnilta.

Mikäli omaa kajakkia ei ole, onnistuu sellaisen vuokraaminen niin ikään Joensuun Tilalta. Kajakkeja löytyy sekä verkkaisempaan että kilpamaisempaan menoon, kumpaakin kategoriaa niin yhdellä kuin kahdella paikalla.

Tärkeä reitti niin ihmisille kuin tavaroille

Ei ole sattumaa, että Nikkilässä on ollut asutusta jo ensimmäiseltä vuosituhannelta lähtien ajanlaskumme alun jälkeen. Aikanaan Sipoonjoki on ollut vuolaampi virtaukseltaan, mutta kuten tänäkin päivänä, hyvin navigoitavissa. Että, joen mereltä päin katsottuna yläjuoksulle, Nikkilään, rakennettiin kirkko seurakuntaa varten jo 1450-luvulta, kielii siitä, miten merkittävä kulkuväylä Sipoonjoki on tuolloin ollut. Sitä pitkin ovat kulkeneet niin ihmiset kuin tavaraliikennekin, vuosisatoja ennen kuin edes hevosella on päässyt kulkemaan teitä pitkin.

Melottavaa riittää

Sipoonjoella melottavaa riittää yhteen suuntaan jopa 20 kilometrin verran, joten päivän saa helposti kulumaan joelta käsin Sipoon kaunista maalaismaisemaa seuraten. Ja jos oikein urheilun kannalta haluaa ottaa, voi toki jokimelontaan yhdistää Sipoonlahden päähän, Sipoon saariston alkupisteeseen saakka melomisen, yhdistettynä edes-takaiseen melontaan joen suulta Nikkilään asti. Tuolloin kokonaismatkaa kertyykin jo yli viisikymmentä kilometriä.

Kaikessa rauhassa, kuten joki itsekin

Parhaimmillaan Sipoonjoki on kuitenkin melottaessa kaikessa rauhassa, vailla sen kummempia kiireitä, verkkaisesti virtaavaa jokea myötäillen. Sipoonjoen virtaus on erittäin hidasta, itse asiassa niin hidasta, että se näyttää paikoin seisovan aivan hiljaa paikallaan. Tästä syystä joen pinta onkin usein peilityyni ja yläpuolella seilaavat pilvet, ja jokea reunustavat puut peilautuvat kauniisti joen pinnasta. Alhaalla joen uomassa ei arvaisi, että lähes joen vierustaa kulkee Sipoon sisäinen pääväylä, nimittäin kahden aluekeskuksen yhdistävä Söderkullantie etelän Söderkullan ja Sipoon keskiosan Nikkilän välillä.

Peltoaukeamia, joenrantataloja ja tiheää metsää

Joen vartta reunustaa eteläpäässä pääasiassa pelto- ja niittymaisemat sekä siellä täällä asuintalot, mutta siirryttäessä pohjoista kohti muuttuu maisema myös metsäisemmäksi. Tämä on luonnollista, myötäileehän Sipoonjoki lähestyttäessä Nikkilää ”Suomen metsäisintä metsää”, eli Sipoonkorven kansallispuiston reunaa.

Kauniit sillat, auringonkukkapellot ja kirkontorni

Useat kauniit, puiset sillat ylittävät Sipoonjoen ja ennen Nikkilän kohdalle tulemista sukeltaa Sipoonjoki Söderkullantien ali. Etäisyydessä voi nähdä Sipoon kirkon tornin ja hiljalleen aukeavan Nikkilän taajaman. Elokuusta lähtien voi myös ihastella kauniita auringonkukkia, jotka kukkivat joenrannan lähistöllä.

Etelässä moottoritien pauhun alta Sipoonlahdelle

Joen alajuoksulla, Sipoonjoen maisema muuttuu nopeasti, kun joen vasenta laitaa pitkin seuraava 1800–1900-lukujen taitteessa viljelysmaaksi muokattu täyttömaa muuttuu ruovikoksi ja pian ollaankin jo Sipoonlahden alkupäässä, missä Helsingistä Vaalimaalle kulkeva moottoritiesilta ylittää joen ja lahden taitekohdan. Laajan siltarakennelman jälkeen aukeaa pitkänmallinen Sipoonlahti, joka jatkuu usean kilometrin matkan eteenpäin. Sipoonlahdelta alkaa myös Sipoon saaristo, jota pitkin pääsee melomalla periaatteessa avomerelle asti.

Monipuolinen lintu- ja eläinkanta

Sipoonjoella, joen laidoilla ja suistoalueella on runsas linnusto ja jokea pitkin hiljalleen meloen saattaa toki törmätä suurempiinkin eläimiin. Vuorokauden- ja vuodenajasta riippuen ei ole mahdotonta nähdä hirvien jolkottelevan metsikön poikki tai metsäkauriiden seisovan niityllä. Useat linnut, kuten sorsat ja joutsenet nauttivat myös hidasvirtauksisen Sipoonjoen vedessä kellumisesta.

Parissa tunnissa ehtii nähdä jo paljon

Jos haluaa saada ensikosketuksella lyhyehkössä ajassa kattavan katsauksen joesta, kannattaa ilman muuta joelle lähteä joen suun tietämiltä, jolloin parissa tunnissa ja alle 15 kilometrin melomisella voi kokea sekä suistoalueen ja Sipoonlahden alkupään, että hyvän matkaa yläjuoksua, aina Pilvijärven tietämille saakka. Jos haluaa meloa Nikkilään ja takaisin – ilman, että kyseessä on urheilusuoritus – tulee aikaa varata kolmatta tuntia ja tuolloin on syytä jättää suistoalue ja Sipoonlahti suosiolla seuraavaan kertaan.

Myrskysäällä ei kannata lähteä merelle

Sipoonjoen hienous on ilman muuta se, että nähtävää riittää useammallekin melontaretkelle ja pääfokusta voi vaihdella niin sääolosuhteiden kuin vuodenajan mukaan. Jos merellä tuulee kovaa, voi Sipoonlahdellekin nousta vaahtopäitä, mutta tällöinkin on joki turvallinen vesialue rauhalliseen melontaan.

Lähes koko vuoden melontakohde

Heti jäiden lähdettyä, vaikka Sipoonlahdessa ja sisäsaaristossa vielä jääpeitettä olisikin, voi joelle keväällä tulla melomaan. Joki on tietysti upea kesällä kukkivine niittyineen, mutta myös ruska-ajan monenkirjavat väriloistot jokea reunustavissa puissa on upea näky, etenkin kirkkaana päivänä, kun väriloisto peilautuu joen peilityynestä pinnasta.

Sipoonjoelle voi siis saapua lähes mihin aikaan vuodesta tahansa melomaan, eivätkä edes syysmyrskyt tai rannikkoalueen jääpeitteet joella häiritse. Ei siis ole ihme, että Sipoonjoki on ollut niin ratkaisevassa roolissa Sipoon asutuksi tulemisessa ja myöhemmin Sipoon kunnan kehittymisessä.