< Ajankohtaista
23.06.2015

Katsaus Taasjärvellä tehtyihin selvityksiin ja toimenpiteisiin

Söderkullassa sijaitsevan Taasjärven tila on herättänyt viime vuosina runsaasti keskustelua rannan asukkaiden ja järven virkistyskäyttäjien keskuudessa. Tämän katsauksen tarkoituksena on tarjota ajantasaista ja asiantuntijaselvityksiin perustuvaa tietoa Taasjärven tilanteesta.
Perustilan selvitys- ja kunnostussuunnitelma

Kunnan ympäristönsuojeluyksikkö tilasi vuonna 2013 Ramboll Finland Oy:ltä Taasjärveä koskevan perustilan selvityksen ja kunnostusvaihtoehtojen tarkastelun. Työ oli jatkumoa ympäristönsuojeluyksikön pienvesistöjen tilan selvittelytyölle. Aikaisemmin on vastaavia selvityksiä tehty Savijärvellä, Byträsketillä ja Mörtträsketillä. Työ tehtiin kokoamalla järveä koskevaa perustietoa yhteen, selvittämällä vedenlaatua vesinäytteenotoin, toteuttamalla vesikasvillisuuskartoitus sekä verkkokoekalastus ja tekemällä laskennallinen kuormitusselvitys. Tiedot koottiin raporttiin, joka on toiminut pohjatyönä sitä seuranneille tutkimuksille.

Perustilaselvitysraportin (Ramboll Finland Oy, 2013) mukaan Taasjärvi on matala ja rehevä järvi, jossa veden vaihtuvuus on vähäistä. Taasjärveen tulee ulkoista kuormitusta järveä ympäröiviltä vanhoilta ja uusilta asutusalueilta sekä virkistyskäytöstä. Raportin mukaan järven rehevyyttä kuitenkin ylläpitää erityisesti järven sisäinen kuormitus, johon vaikuttavat toisiinsa kytkeytyvät tekijät kuten veden ravinne- ja happitilanne, pH:n vaihtelut, sedimentin ominaisuudet ja laatu, vesikasvillisuus, kalasto ja muu eliöstö. Sisäistä kuormitusta voitaisiin hallita jossain määrin pitämällä järvivesi talviaikaan hapellisena hapetuksella.

Perustilaselvitysraportin suosituksissa ulkoisen kuormituksen vähentämistoimenpiteet nähtiin tärkeiksi, koska toimenpiteillä toivotaan olevan myönteinen vaikutus järven sisäiseen kuormitukseen pitkällä aikavälillä. Toimenpidesuosituksia ulkoisen kuormituksen vähentämiseksi olivat mm. järven valuma-alueen haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn tason selvittäminen, hulevesien tehostettu käsittely rakennettavilla asuinalueilla, järveä koskevan hapetussuunnitelman laatiminen ja vedenlaatua kuvastavien tutkimusten tekeminen. Lisäksi laaja-alaisten vesikasvillisuusniittojen sijaan suositeltiin vain paikallista vesikasvillisuuden poistoa esim. virkistyskäytön tarpeisiin. Näiden toimenpidesuositusten pohjalta kunnan ympäristönsuojeluyksikkö on sittemmin selvittänyt Taasjärven itäpuolen jätevesijärjestelmien tilanteen ja teettänyt lisäselvityksiä järven sisäisen kuormituksen mekanismeista sekä talviaikaisesta happitilanteesta. Lisäksi järven vedenlaatua on perustiedon kartuttamiseksi suunnitelmallisesti seurattu noin neljästi vuodessa ja muutoin tarpeen mukaan. Ympäristönsuojeluyksikkö myös suoritti Taasjärven uimarannalta pienimuotoista vesikasvillisuuden poistoa loppukesällä 2014.

Perustilaselvitysraportissa on todettu, että Taasjärven kalasto on rakenteeltaan erinomainen. Raportissa esitettiin, että kalakannan osalta petokaloja olisi hyvä suosia ja siikaa voidaan istuttaa järveen. Siianpoikasten istutusajankohta ja istutusmäärä tullaan määrittämään myöhemmin asiantuntijoiden suositusten pohjalta. Siian istutuksesta vastaa ympäristönsuojeluyksikkö.

Sedimenttiselvitys, hapetussuunnitelma ja vedenlaatututkimukset

Koska järven perustilan selvitys antoi viitteitä siitä, että järven sisäinen kuormitus on yksi keskeinen järven rehevyyttä ylläpitävä tekijä, katsottiin tarpeelliseksi selvittää sedimentin laatua ja sisäisen kuormituksen mekanismeja. Sedimenttiselvityksen teki Ramboll Finland Oy (2014). Keskeisenä tavoitteena oli tutkia pohjalla olevan fosforin sitoutumisen astetta sedimenttiin, koska sillä on oleellinen merkitys järvessä tapahtuvan sisäisen kuormituksen suuruuteen ja järven rehevyystasoon.

Sedimenttiprofiilin ulkonäön perusteella voitiin päätellä, että Taasjärven kehityshistoriassa on ollut vaihe, jolloin pohjan läheisissä happiolosuhteissa on tapahtunut käänne huonompaan suuntaan. Taasjärven pintasedimentissä näyttäisi hapellisissa olosuhteissa olevan riittävästi alkuaineita fosforin sitomiseen pohjalle. Tulee kuitenkin huomata, että sisäistä kuormitusta, eli fosforin vapautumista, tapahtuu kun olosuhteet ovat hapettomat tai vähähappiset. Sedimentin näytteenottohetkellä elokuussa 2014 olosuhteet olivat pintasedimentissä valitettavasti hapettomat. Sedimenttiselvityksen mukaan Taasjärven kaltaisessa järvessä myös esimerkiksi tuulen aiheuttama, hienojakoisten sedimenttipartikkeleiden irtoaminen pohjasta levien käyttöön, voi aiheuttaa järven sisäistä kuormitusta.

Järven veden laatua ja happitilannetta seurataan säännöllisesti. Vesinäytteet otetaan 3-4 kertaa vuodessa; kesäkerrostuneisuuskauden lopulla elokuussa, syystäyskierron aikaan loka-marraskuussa sekä talvella jääpeitteisen ajan loppupuolella maaliskuussa. Mahdollinen neljäs näyte otetaan tarpeen mukaan kevättäyskierron aikaan huhti-toukokuussa. Näytteistä analysoidaan alkaliteetti, rauta, mangaani, COD, hapen kyllästysprosentti, klorofylli-a, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ammonium, nitraattityppi, nitriittityppi, fosfaatti, pH, sameus, väriluku ja sähkönjohtavuus. Poikkeuksellisesti on päätetty tihentää vedenlaadunseurantaa kesän 2015 ajaksi. Näytteitä tullaan ottamaan 2-4 viikon välein kesäkuusta elokuun loppuun.

Lisäksi happitilannetta seurataan erikseen jääpeitteisenä aikana 2-4 viikon välein. Seurannan perusteella on todettu, että happitilanne saattaa olla järvessä kriittinen talviaikaan. Järven happitilanteen selvittämiseksi ja mahdollisen hapetustarpeen arvioimiseksi ympäristönsuojelu on tilannut Ramboll Finland Oy:ltä hapetussuunnitelman.

Asemakaava-alueen hulevesisuunnittelu ja -toimenpiteet

Kunnan kehitys- ja kaavoituskeskuksen toimeksiantona teetettiin hulevesiselvitys Taasjärven valuma-alueelle ja järven lähiympäristössä tekeillä oleville asemakaavoille (Sito Oy, 2015). Hulevesiselvityksen toimenpidesuositusten pohjalta Taasjärven alueelle on rakenteilla hulevesien käsittelyyn tarkoitettuja rakenteita. Rakenteiden toteutuksesta vastaa kunnan katu- ja viheryksikkö. Alueella on tällä hetkellä kolme valmista biosuodatinallasta ja portaittainen purorakenne, jonka läpi hulevedet kulkeutuvat luonnontilaiseen alueeseen ennen Taasjärveä. Heinäkuussa 2015 jatketaan neljännen altaan rakentamista Taasjärven pohjoispuolelle niin, että nykyinen vesiallas säilytetään ja sen vedet ohjautuvat uuteen biosuodatusaltaaseen. Rinnettä alas laskevaan ojaan on suunniteltu biosuodatuspainanne, johon tulee pohjapatoja sekä puhdistusvaikutteista kasvillisuutta sisältävä kasvualusta veden virtauksen hidastamiseksi ja kiintoaineen pysäyttämiseksi. Biosuodatuskerrosten läpi suodattunut vesi imeytetään salaojiin ja johdetaan edelleen polun ali rakennettavalla putkella olevaan sarkaojaan. Syksyllä 2015 istutetaan uusiin biosuodatinaltaisiin kasvillisuutta. Lisäksi Taasjärven länsirannalla olevalle rantakosteikolle on suunnitteilla kaksi ojakatkoa. Ojakatkojen tarkoituksena on estää oikovirtaukset järveen ja ylläpitää rantakosteikon kasvuolosuhteita.

Jätevesijärjestelmien selvitysprojekti

Ympäristönsuojeluyksikkö teki vuosien 2014–2015 aikana virkatyönä perustilaselvitysraportissa suositellun kartoituksen Taasjärven itäpuolisen haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn tasosta. Selvityksen tarkoituksena oli saada kokonaiskuva käytetyimmistä kiinteistökohtaisista jätevesijärjestelmistä alueella ja arvioida järjestelmien toimivuutta. Kysely tehtiin lomakkeella, jonka kiinteistön omistajat tai asukkaat täyttivät ja palauttivat ympäristönsuojeluyksikköön. Saatujen tietojen pohjalta katsottiin, että suurimmalla osalla Taasjärven itäpuolen kiinteistöistä on jätevesien käsittely melko hyvällä tasolla. Johtopäätökseen vaikutti suuresti se, että itäpuolelle sijoittuu paljon loma-asutusta, jossa vedenkäyttö ja siten myös jätevesien muodostuminen on vähäistä. Selvitykseen osallistuneille kiinteistölle lähetettiin asiasta yhteenvetotiedote ja ohjeita jätevesien käsittelyyn tai tarvittaessa kehotus järjestelmän uusimiseksi.

Valtakunnallinen leväseuranta

Taasjärvi on mukana valtakunnallisessa leväseurannassa, jota hoitaa Sipoossa kunnan ympäristönsuojeluyksikkö. Järvellä on havaittu tämän vuoden leväseurannassa kesäkuun alussa pieniä määriä sinilevää. Sinilevät ovat luontainen osa järvien eliöstöä, mutta runsastuessaan ne ovat ongelmallisia. Leväseurannan pääasiallisena tarkoituksena onkin havainnoida runsaat sinileväesiintymät, jotta mahdollisista veden käytön rajoituksista voidaan tarvittaessa tiedottaa. Runsaiden sinileväesiintymien aikaan uimista sekä veden käyttöä sauna- ja pesuvetenä tulee välttää. Pienistä sinileväesiintymistä ei yleensä ole merkittävää haittaa, mutta niihinkin on hyvä suhtautua varovaisuudella. Runsaita sinileväesiintymiä (sinileväkukintoja) esiintyy järvissä yleisimmin loppukesällä, koska tällöin vedet ovat lämpimät ja levien kasvuolosuhteet siten ihanteellisimmillaan. Sinileviä voi kuitenkin esiintyä etenkin rehevissä järvissä myös vesien ollessa viileitä. Leväseurannan havaintotulokset tallennetaan verkkopalveluun, Järvi- ja Meriwikiin. Leväseurannassa tulee lomien vuoksi tauko heinäkuun viikoilla 29 ja 30.

Terveydensuojelun uimarantavalvonta

Ympäristönsuojeluyksikön tekemän leväseurannan lisäksi kunnan terveydensuojeluviranomainen, jona Sipoossa toimii Porvoon kaupungin terveydensuojelu, valvoo uimaveden laatua säännöllisesti. Uimavedestä tutkitaan ulosteperäiset bakteerit sekä arvioidaan sinilevätilanne. Uimarannan ylläpitäjä vastaa rannan turvallisuudesta ja yleisestä siisteydestä. Näytteenottotulokset ja sinilevähavainnot ovat uimarantojen ilmoitustauluilla sekä Porvoon kaupungin internet-sivuilla. Taasjärveltä uimavesinäytteet otetaan viikoilla 23, 26, 29 ja 32.

Yhteenveto

Tehtyjen selvitysten ja saatujen tietojen pohjalta voidaan kaiken kaikkiaan todeta, että Taasjärvi on rehevä järvi. Rehevyyteen ovat vaikuttaneet monet eri tekijät niin järven sisäisessä kuin ulkoisessakin kuormituksessa. Perustilaselvitysraportin mukaan Taasjärvellä voidaan varsin pienin toimenpitein estää tilannetta heikkenemästä, mutta tilan selvä parantaminen on haastavaa. Järven tarkkailua kuitenkin jatketaan säännöllisellä vesinäytteenottoseurannalla ja lähitulevaisuuden toimenpiteinä laaditaan hapetussuunnitelma, tehdään siian istutusta ja uusia hulevesirakenteita asemakaava-alueelle.

Lisätietoja

Kuntala on kiinni neljä viikkoa ajalla 29.6.–26.7.2015. Tälle ajanjaksolle on myös pääsääntöisesti keskitetty henkilöstön lomat. Kesäsulkemisen ulkopuolella lisätietoja antavat:

Taasjärvellä tehdyt selvitykset ja tutkimukset
- ympäristönsuojelupäällikkö Christel Kyttälä (p. 09 2353 6850) ja ympäristövalvoja Ari Sirkka (p. 09 2353 6838)

Asemakaava-alueen hulevesisuunnittelu ja -toimenpiteet
- kunnan puutarhuri Mari Kosonen (p. 09 2353 6873) ja kaavoitusarkkitehti Jarkko Lyytinen (p. 09 2353 6724)

Jätevesien kiinteistökohtainen käsittely ja leväseuranta
- ympäristönsuojelutarkastaja Eeva Somerkoski (p. 09 2353 6853)

Uimarantojen viranomaisvalvonta
- vs. terveydensuojelusuunnittelija Tuula Savolainen (p. 040 168 5599)

Linkit raportteihin


- Taasjärven perustilan selvitys ja kunnostussuunnitelma (Ramboll Finland Oy, 2013)

- Taasjärven kunnostussuunnittelu – sedimenttiselvitys (Ramboll Finland Oy, 2014)

- Taasjärven hulevesiselvitys (Sito Oy, 2015)


Viimeksi muokattu
23.06.2015