< Ajankohtaista
05.02.2020

Sipoo kasvoi viime vuonna eniten Itä-Uudellamaalla

Sipoo kasvoi viime vuonna eniten Itä-Uudellamaalla
Sipoo on positiivinen poikkeus. Sipoolaisten määrä kasvoi viime vuonna lähes 500:lla ja viime vuoden lopussa sipoolaisia oli yhteensä 21 165. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen tuoreista ennakkotiedoista.

Itäuusmaalaisista kunnista vain Sipoo ja Porvoo kasvoivat väestömäärältään viime vuonna. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Sipoon väkiluku kasvoi 499 hengellä (2,4 %) ja Porvoon väkiluku 124 hengellä (0,2 %).

Tällä hetkellä Sipoo on Suomen 49. suurin kunta. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi viime vuonna alle viidennessä Suomen kunnista. Sipoo kasvatti väkilukuaan viime vuonna 11. eniten Suomen kunnista. Eniten asukasmäärä nousi Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Tampereella. Keski-Uudenmaan kymmenestä niin kutsutusta KUUMA-kunnasta Kerava ja Sipoo lisäsivät asukaslukuaan eniten. Kerava kiilasi juuri Sipoon edelle 10. eniten kasvaneeksi kunnaksi 500 hengen väestönkasvullaan.

Sipoon on ennustettu jatkavan kasvuaan myös tulevina vuosina, ja kunta tavoittelee jatkossakin paikkaa kasvukuntien kärkijoukoissa.

– Kasvu lisää Sipoon kehittyvien taajamien Nikkilän ja Söderkullan houkuttelevuutta myös erilaisille kaupallisille palveluille ja antaa myös kunnalle paremmat mahdollisuudet parantaa palveluita. Nikkilässä ja myöhemmin Talmassa väestömäärän kasvu on edellytys sille, että Kerava–Nikkilä-radalle voidaan tulevaisuudessa avata matkustajajunaliikenne, mikä parantaisi joukkoliikenneyhteyksiä, kertoo kehitysjohtaja Pirjo Sirén.

Tulevina vuosina uutta asuntorakentamista on luvassa Sipoossa etenkin Nikkilään, Söderkullaan ja Talmaan. Kunta kehittää lähivuosina kaavoituksella varsinkin Nikkilää ja pyrkii lisäämään monipuolista asuin- ja palvelutonttivarantoa tulevien juna-asemien vaikutusalueilla Nikkilässä ja Talmassa. Söderkullassa kaavoittaminen keskittyy keskustan ja sen palveluiden kehittämisen ohella mahdollistamaan riittävän omakotitonttitarjonnan. Lisäksi myös kyliä kehitetään. Kaavoituksen keskeisimpinä tavoitteina lähivuosina on luoda edellytykset pikkukaupunkimaisille keskustoille, väestönkasvulle ja henkilöjunaliikenteen käynnistymiselle Kerava–Nikkilä-rataosuudella.


Viimeksi muokattu
05.02.2020