Seutuyhteistyö

På svenska

Uudenmaan maakuntakaava Uusimaa-kaava 2050 valmisteilla

Kaksiportainen Uusimaa-kaava tulee kattamaan koko Uudenmaan maakunnan alueen ja sen aikatähtäin on vuodessa 2050. Kaava kokoaa yhteen kaikki maankäytön keskeiset teemat, jotka tulee ratkaista maakuntakaavalla.

Tutustu osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan (pdf)

UUSIMAA 2050 KAAVAEHDOTUS NÄHTÄVILLÄ 8.10.–8.11.2019

Kuulutus Uusimaa 2050 kaavaehdotuksen nähtävilläolosta (pdf)

Uusimaa-kaavassa hahmotellaan maakunnan kehityksen suuria linjoja pitkälle tulevaisuuteen. Tärkeimpänä tavoitteena on ohjata kasvua kestävästi, sillä Uusimaa kasvaa vauhdilla myös tulevaisuudessa.

Uudenmaan liiton sivulla voit tutustua Uusimaa-kaavan ehdotusaineistoon. Aineisto on nähtävillä Uudenmaan liiton verkkosivuilla ja toimistolla sekä Uudenmaan kunnissa 8.10.−8.11.2019. Palautteiden pohjalta viimeistelemme kaavan maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi keväällä 2020.

Östersundomin maakuntakaava

Östersundom on yksi metropolimaakunnan tärkeistä uusista kasvualueista. Alueen maakuntakaavassa idän suunnan kasvuvyöhyke kytketään osaksi maakunnan muuta aluerakennetta.

Östersundomin alueen maakuntakaava kattaa Helsingin Östersundomista Sipoon Söderkullaan ulottuvan alueen sekä osan Vantaan Länsisalmea. Kaavassa käsitellään kaikki keskeiset alue- ja yhdyskuntarakenteen teemat, ja se on osa Uudenmaan toista vaihemaakuntakaavaa.

Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Östersundomin maakuntakaavan 12. kesäkuuta 2018.

Välipäätös

Maakuntahallitus päätti 17.9.2018 määrätä maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Kaavasta on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen. Helsingin hallinto-oikeus on antanut asiassa välipäätöksen 19.10.2018. Päätöksellään hallinto-oikeus kieltää maakuntavaltuuston päätöksen täytäntöönpanon. Hallinto-oikeus antaa päätöksen maakuntakaavaa koskeviin valituksiin myöhemmin erikseen.

Välipäätös kumoaa maakuntahallituksen tekemän kaavan voimaansaattamispäätöksen. Kaava-alueella säilyvät voimassa nyt lainvoimaisina olevien maakuntakaavojen merkinnät.

Uudenmaan neljäs vaihemaakuntakaava on hyväksytty

Uudenmaan toinen vaihemaakuntakaava täydentää ja tarkistaa voimassa olevia Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavoja ja määrittelee maakunnan kasvun suunnat pitkälle tulevaisuuteen. Tämä on ensimmäinen maakuntakaava, joka kattaa vuoden 2011 alussa yhdistyneen laajan 26 kunnan alueen.

Päättäessään kaavasta maakuntavaltuusto jätti hyväksymättä Helsingistä itään suuntautuvan Östersundomin taajamatoimintojen alueen Sipoon Söderkullaan asti. Östersundomin alueen suunnittelu jatkuu. Vahvistamatta jätetty, kuntien yhteistä yleiskaavaa laajempi vyöhyke on määritelty yhdeksi metropolimaakunnan tärkeimmistä uusista kasvualueista.

Uudenmaan neljännen vaihemaakuntakaavan tavoitteena on tukea kestävää kilpailukykyä ja hyvinvointia Uudellamaalla. Maankäytön valinnoilla edistetään myös Uusimaa-ohjelman tavoitteita. Tutustu Uudenmaan neljännen vaihemaakuntakaavan kaava-aineistoon.

Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan 24.5.2017.

Lisää tietoa neljännestä vaihemaakuntakaavasta Uudenmaan liiton sivuilta.

Helsingin seudun MAL (maankäytön, asumisen ja liikenteen) -yhteistyö

MAL 2019-suunnitelmaraportti luettavissa tästä.

MAL 2019 vaikutusten arviointiraportti luettavissa tästä.

Liite: Liikenteen toimenpidekortit, liiteasiakirja 1b luettavissa tästä.

MAL 2019 on Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen strateginen suunnitelma, jossa kuvataan, miten seutua kokonaisuutena pitäisi kehittää vuosina 2019-2050. Suunnitelmassa on erityisesti kiinnitetty huomiota maankäytön, asumisen ja liikenteen entistä tiiviimpään yhtäaikaiseen tarkasteluun, vaikutusten arviointiin ja laajaan sidosryhmien vuoropuheluun. Suunnitelmakokonaisuus kattaa myös lakisääteisen liikennejärjestelmäsuunnitelman. Vaikutusten arviointi puolestaan täyttää SOVA-lain (laki viranomaisten ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 200/2005) vaatimukset ja arviointia on tehty liikenteen lisäksi maankäytön ja asumisen keskeisistä teemoista.

Suunnitelman pääsisältö on:
− Seudun kasvu ohjataan nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja joukkoliikenteen kannalta kilpailukykyisille alueille
− Seudulle rakennetaan vuosittain n. 16500 uutta asuntoa ja asuntokannan sekä elinympäristön laadusta huolehditaan
− Raideliikenteeseen ja pyöräliikenteeseen osoitetaan vahvat panostukset, tieliikennettä kehitetään tavara- ja joukkoliikennelähtöisesti
− Päästöjä vähennetään uudistaen ajoneuvokantaa energiatehokkaammaksi ja hiilineutraalimmaksi sekä useilla liikennesuoritetta pienentävillä keinoilla, mm. tiemaksuilla.

Suunnitelmassa on osoitettu konkreettiset toimet, joilla tavoitteisiin päästään 2030 mennessä. Näitä ovat muun muassa seudullisesti määritellyt maankäytön ensisijaiset kehittämisvyöhykkeet, kuntakohtaiset asuntorakentamisennusteet ja asemakaavatavoitteet sekä ennen vuotta 2030 aloitettavat liikennehankkeet ja -toimenpiteet.

HSL:n hallitus hyväksyi osaltaan MAL 2019 -suunnitelman kokouksessaan 26.3.2019.
Helsingin seudun yhteistyökokous HSYK hyväksyi suunnitelman osaltaan 28.3.2019.
KUUMA-johtokunta hyväksyi suunnitelman osaltaan 23.5.2019.
Sipoon kunnanhallitus hyväksyi MAL 2019 -suunnitelman maankäytön ja asumisen sisältöjen osalta kokouksessaan 18.6.2019.

MAL 2019 -sopimusneuvottelut ovat parhaillaan käynnissä laaditun suunnitelman pohjalta.

Kaupunkiasumisen kysyntä kasvussa KUUMA-kunnissa

Väljä omakotitaloasuminen on saanut haastajia KUUMA-kuntien asukkaiden asuinhaaveissa.

KUUMA-asuminen 2040 -hankkeessa tehty asukaskysely paljasti, että kunnille ominaisen omakotiasumisen rinnalla kiinnostavat myös kaupunkimainen kerrostaloasuminen ja aiempaa kompaktimpi pientaloasuminen. Hankkeessa tehdyn tilastotarkastelun mukaan vuosina 2006–2016 omakotirakentamisen volyymi on selvästi laskenut seudulla, kun taas kerrostaloasuntojen rakentamisen kasvanut.

Selvityksen keskeinen lopputulema on se, että seudun kunnilla on tarve harkita asumisen kokonaiskonseptia uudelleen, sillä menneiden vuosikymmenien asumisratkaisuilla ei vastata tulevaisuuden asumisen tarpeisiin. Tästä syystä seudun kuntien on kehitettävä uusia asumisen konsepteja ja ratkaisuja, sillä asumispreferenssit urbanisoituvat ja eriytyvät yhä moninaisemmiksi, jolloin asumiseen ei ole enää osoitettavissa yhtä kaikille sopivaa mallia. Selvityksen tulokset jakautuivat kolmeen päätulokseen:
1. seudun muuttovoitto eriytyy ja asuntotuotantotarve siirtyy keskustoihin
2. asumisen tarpeet ja toiveet muuttuvat
3. kuntien profiloinnissa ja vetovoimatekijöissä on kehitettävää

Selvityksessä esitetään seudun kunnille kaksi erilaista asumisen mallia, joilla pyritään vastaamaan tulevaisuuden muuttuviin asumisen tarpeisiin: 1. urbaanit pikkukaupungit - urbaanien kuntien asumisen malli, jossa tunnistetaan kaupungistumiskehitys voimavaraksi ja vetovoimatekijäksi sekä 2. monipuolisen asumisen KUUMA-kunnat. Uusilla asumisen malleilla tavoitellaan vetovoimaisempaa KUUMA-seutua.

KUUMA-seutuun kuuluu seuraavat 10 pääkaupunkiseudun kehyskuntaa: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. KUUMA-seudulla asuu lähes 320 000 asukasta.

KUUMA-asuminen 2040 -hanke on seudun kaavoittajista koostuvan kaavoitusjaoston käynnistämä. Hanke alkoi vuonna 2016 ja sen tulosraportin voit lukea tästä linkistä.

Viimeksi muokattu 06.11.2019