Hyvinvointisuunnitelma – Opiskeluhuolto

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 12 §:n mukaan Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan on kirjattava:

1. opiskeluhuollon tavoitteet ja paikallisen toteuttamistavan keskeiset periaatteet

2. arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta, käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista ja avustajapalveluista sekä tuki- ja erityisopetuksesta

3. toimet, joilla vahvistetaan yhteisöllistä opiskeluhuoltoa ja opiskelijoiden varhaista tukea

4. tiedot suunnitelman toteuttamisesta, seurannasta sekä opiskeluhuollon laadunarvioinnista

Opiskeluhuollolla tarkoitetaan oppilaan ja opiskelijan hyvästä oppimisesta, hyvästä psyykkisestä ja fyysisestä terveydestä sekä sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Opetus-, ohjaus- ja opiskeluhuollon henkilöstö tekevät oppimista ja hyvinvointia edistävää työtä kouluissa ja oppilaitoksissa yhdessä oppilaiden/opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa.

Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Yhteisöllinen opiskeluhuolto edistää kaikkien oppilaiden/opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia, koko koulu- tai oppilaitosyhteisön hyvää vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, esteettömyyttä ja turvallisuutta. Näitä tarkastellaan ja arvioidaan myös koulukohtaisissa hyvinvointitarkastuksissa. Lisäksi yhteisölliseen työhön kuuluu koulun/oppilaitoksen toimintakyvystä huolehtiminen ongelma- ja kriisitilanteissa.

Yhteisöllinen opiskeluhuolto on suunnitelmallista ja tavoitteellista työtä koulun/oppilaitoksen arjessa. Yhteisöllistä työtä suunnittelee, koordinoi ja arvioi koulun yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä. Ryhmän työskentelyyn voi osallistua koulun yhteistyökumppaneita. Rehtori vastaa opiskeluhuollon toteuttamisesta. Yhteisöllistä työtä voidaan tarvittaessa kohdentaa tietyille luokka-asteille tai ryhmille, esimerkiksi koulun/opintojen aloittamis- tai päättämisvaiheeseen tai yhteisesti tunnistettuun ongelmaan. Vuosittain tehtävä ja arvioitava opiskeluhuollon suunnitelma on osa koulun/oppilaitoksen lukuvuosisuunnitelmaa. Osana koulukohtaista opiskeluhuoltosuunnitelmaa on suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.

Yksilökohtaiseen työhön sisältyvät oppilaalle/opiskelijalle tarjottavat koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, kuraattorin ja psykologin palvelut. Oppilailla ja opiskelijoilla on oikeus saada yksilökohtaisen opiskeluhuollon palveluita. Palvelut ovat luottamuksellisia ja vapaaehtoisia. Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu aina oppilaan sekä tarpeen niin vaatiessa huoltajan suostumukseen. Huoltajalla ei kuitenkaan ole oikeutta kieltää lastaan käyttämästä opiskeluhuollon palveluja.

Yksilöllisen opiskeluhuoltotyön tarkoituksena on tarjota tukea varhaisessa vaiheessa, ongelmia ennalta ehkäisten. Yksilölliseen työhön kuuluvat mm. terveystarkastukset, koulupsykologin tutkimukset, tukikäynnit kuraattorilla tai psykologilla, vanhempien ohjaus ja tukitoimien suunnittelu yhdessä opetushenkilöstön kanssa. Myös oppilaiden/opiskelijoiden tueksi koottavat monialaiset asiantuntijaryhmät ovat yksilöllistä opiskeluhuoltoa.

Jos opettaja arvioi, että oppilas opiskeluvaikeuksien tai sosiaalisten tai psyykkisten vaikeuksien vuoksi tarvitsee koulupsykologi- tai kuraattoripalveluja, hänen on otettava viipymättä yhteyttä psykologiin tai kuraattoriin yhdessä oppilaan kanssa. Jos yhteydenottoa ei ole mahdollista tehdä yhdessä, oppilaalle on kerrottava yhteydenotosta ja annettava mahdollisuus keskustella yhteydenoton syistä opettajan kanssa.

Oppilaan hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä opettajat voivat myös konsultoida opiskeluhuollon työntekijöitä. Näin varmistetaan, että tukea tarvitsevat oppilaat pääsevät kuraattorin, psykologin tai kouluterveydenhuollon palveluihin ja että opettajat saavat tukea omaan työhönsä.

Koulupsykologit ja -kuraattorit ovat vuoden 2022 loppuun asti Sipoon kunnan sivistysosaston työntekijöitä, vuoden 2023 alusta lähtien psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestäjä on Itä-Uudenmaan hyvinvointialue.

Sipoon opiskeluhuollon kaksikielisessä tiimissä on viisi psykologin ja neljä kuraattorin vakanssia sekä vastaavan kuraattorin vakanssi. Tiimiä johtaa oppimisen ja hyvinvoinnin tuen palvelupäällikkö. Koulupsykologit ja – kuraattorit työskentelevät kokopäiväisesti nimetyillä vastuukouluilla/oppilaitoksissa ja ovat näin oppilaiden ja opettajien arjessa läsnä. Kun palvelut tarjotaan kouluissa, ne ovat helposti oppilaiden ja opiskelijoiden saavutettavissa ja opiskeluhuollon yhteistyö opettajien kanssa on sujuvaa.

Psykologi- ja kuraattoripalveluita järjestettäessä saa yhtä kuraattoria kohden olla enintään 670 oppilasta/opiskelijaa ja yhtä psykologia kohden enintään 780 oppilasta/opiskelijaa (opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluiden henkilöstömitoitus).

Sipoossa koulukuraattoriresurssi on laskennallisesti 5,2 kuraattoria, ja oppilasmäärä/kuraattori on 613 oppilasta. Kun lasketaan mukaan esiopetusikäiset lapset, on yhden kuraattorin oppilasmäärä 653.

Psykologiresurssi on laskennallisesti 4,95 psykologia, ja oppilasmäärä/psykologi on 647 oppilasta. Kun lasketaan mukaan esiopetusikäiset lapset, on yhden psykologin oppilasmäärä 689.

Sipoossa on viisitoista perusopetuksen suomen- ja ruotsinkielistä koulua. Toisen asteen oppilaitoksia on kolme. Esiopetusyksiköitä on kuusitoista. Tasalaatuisten palvelujen järjestäminen näin suurelle määrälle työyksiköitä on haasteellista.

Sipoossa opiskeluhuollon ohjausryhmänä toimii Lasten ja nuorten hyvinvointiryhmä, jota johtaa sivistysjohtaja. Ryhmän jäsenet edustavat lapsiperheiden sosiaalipalveluja, terveyspalveluja, nuorisopalveluja, varhaiskasvatusta ja koulutuspalveluja. Ohjausryhmä ohjaa ja arvioi esiopetuksen, koulujen ja oppilaitosten opiskeluhuoltotyötä sekä määrittelee Sipoossa tehtävälle opiskeluhuoltotyölle yhteisen teeman ja painotukset lukuvuosittain.

Mikä muuttuu 1.1.2023 alkaen?

Lasten ja nuorten peruspalvelujen palvelurakenne muuttuu, kun opetustoimen palvelut jäävät kuntiin ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille 1.1.2023. Opiskeluhuoltopalvelut ovat jatkossa hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja.

Tavoitteena on varmistaa kunnan sekä muiden koulutuksenjärjestäjien sekä hyvinvointialueen välinen suunnitelmallinen yhteistyö opiskeluhuollossa. Esityksessä ehdotetaan, että tulevat hyvinvointialueet muodostaisivat alueensa kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa alueellisen opiskeluhuollon yhteistyöryhmän. jossa olisi alueen koulutuksen järjestäjien, alaikäisten vanhempien tai huoltajien sekä opiskelijoiden edustus. Yhteistyöryhmän tehtävänä olisi valmistella alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma aluevaltuustolle ja seurata sen toteutumista sekä sitä, että opiskeluhuoltopalvelut toimivat yhteistyössä opetustoimen, sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden ja muiden lasten ja nuorten palvelujen kanssa. Alueellisen opiskeluhuollon yhteistyöryhmän tehtävänä olisi myös käsitellä hyvinvointialueen ja sen alueella toimivien koulutuksen järjestäjien välisiä opiskeluhuollon yhteistyökysymyksiä.

Opiskeluhuoltosuunnitelmat laadittaisiin koulutuksen järjestäjäkohtaisesti sekä alueellisesti. Hyvinvointialueella tulisi olla alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma hyvinvointialueen vastuulla olevien opiskeluhuoltopalvelujen järjestämiseksi. Se valmisteltaisiin yhdessä hyvinvointialueen koulutuksen järjestäjien kanssa alueellisessa opiskeluhuollon yhteistyöryhmässä ja hyväksyttäisiin valtuustokausittain aluevaltuustossa. Hyvinvointialueen alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma perustuisi alueen koulutuksen järjestäjien opiskeluhuoltosuunnitelmiin. Alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma liitettäisiin alueelliseen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan.

Koulutuksen järjestäjät laatisivat opiskeluhuollon kokonaisuuden toteuttamiseksi opiskeluhuoltosuunnitelman, joka sisältäisi opiskeluhuollon toteuttamisen tavoitteet ja keskeiset periaatteet sekä toimenpiteet opiskeluhuollon toteuttamiseksi ja seuraamiseksi. Se sisältäisi oppilaitoskohtaiset tiedot koulutuksen järjestäjän oppilaitosten opiskeluhuollon tarpeesta, yhteisöllisen opiskeluhuollon järjestämisestä, yhteistyöstä opiskelijoiden ja muiden tahojen kanssa sekä suunnitelmat opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä lisäksi toimenpiteet opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Koulutuksen järjestäjien opiskeluhuoltosuunnitelmat liitettäisiin lastensuojelulain 12 §:n mukaiseen kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan.

Lastensuojelulain 12 §:n mukainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma laaditaan jatkossa sekä kuntakohtaisesti että alueellisesti. Kunnan ja hyvinvointialueen on laadittava lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelmansa yhteistyössä. Kunnan lasten hyvinvointisuunnitelma kattaa kuntaan jäävät toiminnot ja hyvinvointialueen alueellinen suunnitelma hyvinvointialueen palvelut. Hyvinvointialueen tulee yhteen sovittaa alueensa suunnitelmat toimivaksi kokonaisuudeksi yhdessä alueensa kuntien kanssa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat hyväksytään sekä kunnan- että aluevaltuustossa ja ne tarkastetaan vähintään kerran valtuustokaudessa. Ne ovat osa kunnan ja hyvinvointialueen hyvinvointisuunnitelmaa, joten ne on otettava huomioon talousarviota ja -suunnitelmaa sekä kunta- ja aluestrategiaa laadittaessa

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 9 §:ää täydennettiin velvoitteella järjestää opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut jatkossakin ensisijaisesti oppilaitoksissa. Koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus tarjota tarkoitukseen sopivat tilat. Jos tämä ei ole mahdollista, palvelut tulee järjestää oppilaitosten välittömässä läheisyydessä, lähipalveluperiaatteen mukaisesti.

Hallituksen esitys HE 19/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi