Yleistä asemakaavoituksesta
Asemakaava on yksityiskohtainen suunnitelma siitä, mitä alueelle rakennetaan ja miten aluetta muutoin käytetään. Rakennusta ei saa rakentaa asemakaavan vastaisesti. Asemakaavassa määrätään myös nimet kaduille, puistoille, ulkoilualueille ja aukioille.
Kunta vastaa asemakaavoituksesta omalla alueellaan. Kunnan on seurattava asemakaavoituksensa tilaa ja tarvittaessa uudistettava vanhentuneet asemakaavat. Kaavasta päättää kunnanvaltuusto tai kunnanhallitus.
Kunta voi määrätä rakennuskiellon alueelle, jonka asemakaavan laatiminen tai muuttaminen on vireillä. (Lisätietoja: kts. Rakennuskielto)
Sipoon karttapalvelu -sivustolla näet voimassaolevat osayleiskaavat, asemakaavat ja ranta-asemakaavat kartalla. Kartalla kaavaa klikatessa, siihen avautuvasta ikkunasta saat tietoja kaavasta.
Toimi näin
Kaavaprosessien kulku ja kesto vaihtelevat tapauskohtaisesti. Kaavatyön alkuvaiheessa laaditaan aina osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa määritellään, miten osallistuminen ja vuorovaikutus kaavatyön aikana toteutetaan. Tyypillisessä kaavaprosessissa on mahdollisuus antaa mielipide, kun kaavan valmisteluaineisto on nähtävillä sekä virallinen muistutus, kun kaavaehdotus on nähtävillä. Mielipiteet ja muistutukset toimitetaan kunnan kirjaamoon kaavan nähtävillä olon aikana.
Sipoossa kaavatyön aikana järjestetään usein täydentäviä osallistumismahdollisuuksia, kuten asukaskyselyitä, työpajoja tai kaavakävelyitä. Valmisteilla oleviin kaava-aineistoihin voi tutustua koko kaavaprosessin ajan kunnan verkkosivuilla.
Kaavan hyväksymisen jälkeen on mahdollisuus valittaa asemakaavan hyväksymispäätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Valitusaika on 30 pv hyväksymispäätöksen pöytäkirjan nähtäville asettamisesta.
Kenelle ja millä ehdoin
Kaikilla niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun ja arvioida kaavan vaikutuksia.
Kaikilla, joiden oloihin tai etuihin asemakaavoitus vaikuttaa, on oikeus osallistua asemakaavoitusprosessiin ja vaikuttaa siihen osaltaan.
Maksullisuuden tiedot
Helsingin hallinto-oikeuteen (sekä mahdollisiin ylempiin oikeusasteisiin) tehtävä valitus on maksullinen.
Tausta ja lainsäädäntö
Asemakaava on yksityiskohtainen suunnitelma siitä, mitä alueelle rakennetaan ja miten aluetta muutoin käytetään. Rakennusta ei saa rakentaa asemakaavan vastaisesti. Kunta vastaa asemakaavoituksesta omalla alueellaan. Asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto, mutta valtuuston päätösvaltaa voidaan johtosäännössä siirtää myös kunnanhallitukselle tai lautakunnalle. Kunnan on seurattava asemakaavoituksensa tilaa ja tarvittaessa uudistettava vanhentuneet asemakaavat. Asemakaavassa vahvistetaan nimet kaduille, puistoille, ulkoilualueille ja aukioille.
Kunta voi määrätä rakennuskiellon alueelle, jonka asemakaavan laatiminen tai muuttaminen on vireillä. Rakennuskielto on voimassa enintään kaksi vuotta. Kunta voi pidentää kieltoaikaa kaksi vuotta kerrallaan, jos kaavoitus on yhä kesken.
Asemakaavoitukseen voi osallistua tekemällä aloitteen kaavoituksesta tai jättämällä mielipiteen valmisteilla olevasta kaavasta. Jos kaavaehdotus vaikuttaa asukkaan asumiseen tai työntekoon, hänellä on oikeus antaa kirjallinen muistutus nähtävillä olevasta kaavaehdotuksesta. Kaavan hyväksymispäätöksestä on oikeus tehdä kunnallisvalitus.
Maankäyttö- ja rakennuslaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132