Sipoo ja Kerava käynnistävät valmistelun yhteisestä työllisyys- ja elinkeinoalueesta

TE24-uudistuksessa tavoitteena on siirtää työ- ja elinkeinopalvelut lähemmäksi asiakkaita. Tarkoituksena on luoda palvelurakenne, joka edistää parhaalla mahdollisella tavalla työntekijöiden nopeaa työllistymistä ja lisää työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta.

Palvelut siirretään valtiolta kunnalle tai useammasta kunnasta muodostuvalle yhteistoiminta-alueelle, jonka työvoimapohjan on oltava vähintään 20 000 henkilöä. Sipoo ja Kerava täyttävät yhdessä tämän edellytyksen vaaditusta työvoimapohjasta.

Yhteistoiminta-alueen muodostamisesta on sovittava lokakuun 2023 loppuun mennessä. Palvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnille 1.1.2025.

Sipoo on tähän asti ollut mukana valmistelemassa yhteistä työllisyysaluetta Porvoon, Loviisan, Askolan, Myrskylän, Pukkilan ja Lapinjärven kanssa. Sipoon kunnanjohtaja Mikael Grannas kertoo, että valmistelu muiden Itä-Uudenmaan kuntien kanssa on päätymässä malliin, joka ei Sipoolle sovi kaikilta osin.

-Tässä Itä-Uudenmaan mallissa Porvoo saisi käytännössä äänivallan ja lisäksi valtionosuudet keskitettäisiin yhteiseen pottiin. Nämä ovat Sipoolle kynnyskysymyksiä. Pyrimme nyt valmistelemaan Keravan kanssa yhteistyössä ratkaisun, joka on toimiva molemmille osapuolille. Elinkeinopuolella yhteistyömme painottuu jo muutoinkin Keski-Uudellemaalle, joten yhteistyö Keravan kanssa myös TE-palveluissa on Sipoolle luontainen vaihtoehto, Grannas sanoo.

Keravan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Pyykkölä kertoo, että Kerava on valtuuston velvoittamana valmistellut poikkeamislupahakemusta oman työllisyysalueen muodostamisesta.

-Yhteinen työllisyysalue Sipoon kanssa olisi kuitenkin varmempi vaihtoehto valtionhallinnon päättäessä muodostettavista työllisyysalueista, eikä ole ristiriidassa Vantaan kanssa solmitun aiesopimuksen näkökulmasta, Pyykkölä toteaa.